Stressi kuormittaa kehoa ja mieltä

29.9.2021 | Laura Eskola

Pieni stressi tekee kaikille hyvää, se saa meidät liikkeelle ja toimimaan ahkerasti. Täysin stressitön elämä saattaa jopa laiskistaa ja passivoida mieltä, sillä aivot tarvitsevat jatkuvasti virikkeitä ja haasteita. Positiivisesti stressaantunut ihminen tuntee saavansa aikaiseksi tavallista enemmän, kun taas negatiivinen stressi aiheuttaa ahdistusta ja uupumusta.

Myös hyvä stressi muuttuu pitkittyessään terveydelle haitalliseksi, lisäten riskiä erilaisiin sairauksiin ja heikentäen elämänlaatua. Krooninen stressi on vakava tila, johon pitäisi aina puuttua, mielellään hyvissä ajoin. Tämä artikkeli auttaa tunnistamaan stressin oireet ja opettaa stressin hallintakeinoja. On hyvä oppia tuntemaan omat rajansa ja voimavarat ennen kuin on myöhäistä.

Stressi pahentaa muitakin sairauksia

Stressi pahentaa useiden somaattisten sairauksien oireita ja voi myös vaikeuttaa sairauksia joihin liittyy kipua. Pitkittynyt stressi lisää usein tulehdusta kehossa, aiheuttaa unettomuutta ja edesauttaa muistisairauksien syntyä. Stressi aiheuttaa myös ennenaikaista vanhenemista. Krooninen stressi lisää myös riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, nivelreumaan, diabetekseen sekä joihinkin syöpiin.

Usein stressi vaikuttaa elintapoihin, jotka niin ikään pahentavat tilannetta; nautintoaineiden käyttö ja roskaruoan nauttiminen voi lisääntyä, liikunnan määrä ja ulkoilu vähentyy kun jaksaminen ei riitä, unen laatu ja määräkin saattavat kärsiä kun stressi valvottaa, vaikeuttaa nukahtamista ja tekee unesta katkonaista tai pinnallista.

Mistä stressi johtuu?

Usein stressi on monen tekijän summa, ja voi olla vaikea paikantaa vain yksi syyllinen. Yleensä syy stressiin löytyy työpaikalta, haastavista opinnoista tai liian kiireisestä arjesta. Huono taloudellinen tilanne, rahahuolet ja työttömyys aiheuttavat helposti ahdistusta. Kehollista stressiä aiheutuu esimerkiksi liian rankasta liikunnasta ja palautumisen puutteesta. Ammattiurheilija saattaa kokea äärimmäistä stressiä kilpailutilanteissa.

Unihäiriöt voivat olla stressin oire, mutta toisinaan pitkään jatkunut unettomuus laukaisee stressin. Jopa jet lag eli aikaerorasitus on valtava stressitekijä, samoin vuorotyö. Epäsäännöllisiä työvuoroja tekevillä on todettu enemmän stressiä, kroonista väsymystä sekä hermostuneisuutta, kuin säännöllisesti työskentelevillä. Eniten oireista kärsivät ne, jotka tekevät myös yövuoroja. Parisuhdeongelmat, ero, läheisen kuolema tai muu traumaattinen tapahtuma aiheuttaa myös paljon stressiä.

Stressin oireet

Miten stressin voi tunnistaa? Stressi aiheuttaa monenlaisia oireita sekä ongelmia, ja jokainen meistä oireilee yksilöllisesti. Stressi voi oireilla sekä fyysisesti, että psyykkisesti. On hyvä käydä ammattilaisen vastaanotolla, joka diagnosoi stressin vakavuuden ja hoidon tarpeen.

Fyysiset oireet. Stressi aiheuttaa usein jännitystä niska-hartiaseudulla, joka taas aiheuttaa päänsärkyä tai jopa migreeniä. Stressi heikentää vastustuskykyä ja voi siten aiheuttaa jatkuvaa sairastelua. Jännitys ja stressi saattaa aiheuttaa sydämentykytystä ja jopa rytmihäiriöitä. Myös liiallinen hikoilu ja erilaiset selkävaivat ovat stressin oireita.

Psyykkisiä oireita ovat äkkipikaisuus, vihaisuus ja ärtyneisyys. Stressaaja saattaa muuttua sulkeutuneeksi kun ahdistus painaa mieltä. Voi olla vaikea tuntea iloa ja onnellisuutta, kun harteilla on valtava painolasti tai taakka. Stressaantunut on usein hermostunut, levoton ja hajamielinen, muisti saattaa pätkiä ja asiat unohtuvat helposti. Stressi aiheuttaa keskittymiskyvyn haasteita, väsymystä ja alakuloisuutta. Uupumus ja masennus aiheuttavat samankaltaisia oireita ja voivat myös kulkea käsi kädessä.

Vatsavaivat ja stressivatsa. Toisilla stressi aiheuttaa ongelmia suolistossa sekä ruoansulatusjärjestelmässä. Stressivatsa ja IBS (ärtyneen suolen oireyhtymä) ovat yleisiä stressaajan ongelmia. Oireita ovat esimerkiksi vatsan alueen kipu ja turvotus sekä ripuli tai ummetus. Ruokahalussa esiintyy usein muutoksia, paino voi nousta tai laskea runsaasti. Myös hormonitoiminta saattaa häiriintyä ja tämä näkyy kuukautiskierron epäsäännöllisyytenä ja voimakkaina PMS oireina, pahimmassa tapauksessa kuukautiset jäävät kokonaan pois. Pitkittynyt stressi voi aiheuttaa jopa hedelmällisyysongelmia sekä seksuaalisten halujen vähenemistä.

Iho ja hiukset. Monet kärsivät myös iho-oireista ja hiustenlähdöstä. Stressin aiheuttamia iho-ongelmia ovat esimerkiksi epäpuhtaudet ja finnit, kuiva, kutiava tai hilseilevä iho ja erilaiset ihottumat, kuten psoriasis. Hiusten lähdön lisäksi hiukset voivat olla hauraat, katkeilevat ja saattavat jopa alkaa harmaantumaan ennenaikaisesti. Lue tästä miten stressaantunutta ihoa ja hiuksia hiodetaan.

Stressinhallinta – kuinka vähentää stressiä?

Lepo ja palautuminen on tärkeää joka päivä – eikä vasta sitten kun stressi alkaa oireilemaan. Erityisesti pitkään jatkuneesta stressistä palautuessa riittävä lepo on olennaisin työkalu. Voi olla hyvä rajoittaa myös raskasta urheilua, mutta muista, että kevyt liikunta on kuitenkin tärkeää. Ota tavaksesi käydä päivittäin pienellä kävelylenkillä ja tankkaa samalla elinvoimaa auringonvalosta, raikkaasta ilmasta sekä luonnosta. Kokeile myös joogaa, pilatesta tai muuta lempeää liikuntaa.

Terapia. Stressaavaa tilannetta olisi hyvä purkaa terapiassa. Ammattilainen osaa auttaa ja opettaa tapoja, joilla stressiä voidaan välttää ja hoitaa jatkossakin. Kenenkään ei tulisi jäädä yksin ahdistavien ajatusten kanssa. Jos terapia ei tunnu sinulle oikealta vaihtoehdolta, pyydä rohkeasti apua lähimmäisiltäsi. Toisinaan on myös hyvä pysähtyä miettimään, ovatko elämäsi ihmissuhteet energiaa lisääviä vai voimavaroja vieviä. Kuormittavista ihmissuhteista luopuminen voi olla vaikeaa, mutta vapauttavaa.

Työuupumusta voidaan helpottaa työajan lyhentämisellä ja työtaakan jakamisella kollegoille. Työuupumuksesta palautuminen edellyttää muutoksia sekä työolosuhteissa että työntekijän toiminnassa. Työntekijä voi hoitaa ja ehkäistä uupumista huolehtimalla palautumisesta päivittäin. Tee palauttava mikrotauko työpäivänaikana, käy haukkaamassa happea pihalla ja muista levätä työn ulkopuolella.

Stressin oireiden lievittäminen luonnollisesti

Hengitysharjoitukset opettavat kehoa rentoutumaan. Stressaantuneelle ihmiselle annetaan usein neuvo “hengitä syvään” – eikä syyttä. Kiire ja stressi muutavat hengityksen pinnalliseksi, kun taas rentoutuneena hengitys on syvää ja rauhallista. Hengitysharjoitukset voivat auttaa vähentämään jännitystä ja lieventämään stressiä. Syvään hengittäminen vilkastuttaa myös parasympaattista hermostoa, mikä saa sydämen sykkeen hidastumaan ja hengityksen rauhoittumaan. Myös meditaatio ja rentoutusharjoitukset laskevat tutkitusti stressitasoja.

Äänimaljahoito on erittin tehokas apu stressinlievitykseen. Se rentouttaa hermostoa ja lihaksia sekä vatsaa ja suolistoa, käynnistää aivojen palautumisen, laskee verenpainetta ja lisää energiaa sekä tietoisuutta. Lue tästä lisää syvärentouttavasta äänimaljahoidosta.

Terveellisellä ruokavaliolla on suuri merkitys stressinhallinnassa. Stressi ja huono ruokavalio lisäävät tulehdusta kehossa. Riittävä ja monipuolinen ravinto on tärkeää niin aivotoiminnalle kuin suoliston kunnollekin. Stressaantuneella ihmisellä saattaa mennä ruokahalu, toiset taas syövät liikaa ja epäterveellisesti. Lue tästä, mitä kannattaa syödä pitkittyneen stressin aikana.

Mene metsään. Japanissa lääkärit määräävät stressaantuneet potilaat metsäkylpyyn. Metsässä kävelyä ja rentoutumista kutsutaan nimellä shinrin-yoku. Tutkimuksissa tämän luontoterapian on todettu olevan yksi parhaista tavoista kohottaa mielialaa ja vähentää stressiä. Jos sinulla ei ole mahdollisuutta päästä metsään kaupunkiympäristössä, Moi Forestin metsäpölyvoide on toiseksi paras vaihtoehto metsän terveyshyötyjen saamiseksi.

Ajatustapojen muuttaminen. Negatiiviset ajatukset ja tunteet ovat vahingollisia kehollemme. Opettele siis päästämään irti negatiivisista ajatusmalleista; hyvä apuväline tähän on kiitollisuuspäiväkirja. Negatiivisten ajatusten välttämisessä ei ole kyse todellisuuden kieltämisestä, vaan tavastamme katsoa asioita eri tavalla. Negatiivisesti ajatteleva ihminen löytää positiivisistakin asioista jotain huonoa, ikävää tai pelottavaa. Kun opettelet katsomaan asioita valoisammin, löydät negatiivisista asioista jotain positiivista; opetuksen, neuvon tai vaikkapa ulospääsyn ikävästä tilanteesta.

Ravintolisät ja luonnon yrtit. Adaptogeenit ovat tehokkaita apuvälineitä stressinhallinnassa. Ne edistävät kehon ja mielen kykyä mukautua stressaaviin elämäntilanteisiin. Adaptogeeniset yrtit ovat pääasiallisesti virkistäviä sekä vahvistavia ja niitä on käytetty perinteisesti kiinalaisessa ja ayurvedisessa lääketieteessä. Viime vuosina ne ovat kasvattaneet suosiotaan laajemmin myös suomalaisten keskuudessa. Myös tietyt vitamiinit ja hivenaineet voivat tuoda helpostusta stressinhallintaan.

• Ruusujuuri on stressaajan ja suorittajan täsmäkasvi. Sitä käytetään torjumaan stressin haitallisia vaikutuksia. Samalla se parantaa hermoston toimintaa ja kognitiivisia toimintoja, kuten muistia ja tuotteliaisuutta.
• Ashwagandhalla on rauhoittava sekä stressiä lieventävä vaikutus. Sitä voi käyttää suorituskyvyn, jaksamisen ja muistin parantamiseen, sekä väsymykseen ja ikääntymisprosessin hidastamiseen. Ashwagandha lisää henkisiä ja fyysisiä voimavaroja ja tasapainoittaa naisten hormoneja. Lue tästä lisää ashwagandhasta kiireisen arjen tukena.
• Tulsi, eli Pyhä Basilika on intialainen yrtti, jota käytetään suojaamaan aivoja, hermostoa sekä hengityselimiä ja koko kehoa stressin haitallisilta vaikutuksilta. Soveltuu erityisen hyvin herkille ihmisille lievittämään tunneperäistä stressiä.
• Magnesiumilla on unta ja rentoutumista edistävä vaikutus. Stressi vähentää merkittävästi magnesiumtasoja kehossa, joten tämä valmiste on suotavaa nauttia ravintolisänä. Jos stressaantuneena tekee mieli suklaata, siihen on hyvä selitys; tumma suklaa sisältää runsaasti magnesiumia. Nauti siis hyvällä omatunnolla!
• B-vitamiinit tukevat kehon kykyä kestää stressiä. Ne tehostavat energian sekä hermojen välittäjäaineiden tuotantoa ja kohentavat mielialaa. B-ryhmän vitamiinit auttavat myös vähentämään väsymystä ja uupumusta.

Lue näistä artikkeleista lisää stressinhallinnasta:

Näin selätät stressin – Kamillan tarina

Ashwaganshasta apua stressinlievitykseen

6 tapaa lievittää stressiä luonnollisesti

B6-vitamiini stressin ja suoliston hoitoon

Stressivatsa ja sen hoito ravinnon avulla

Mitä syödä pitkittyneen stressin aikana?

Stressi ja naisen hormonitasapaino

Stressaantuneen ihon ja hiusten hoitotuotteet

Jos stressi vie yöunesi, saatat löytää näistä artikkeleista apua:

• Näin parannat untasi luonnollisesti
  
• Uudista rutiinisi – 5 vinkkiä aamuun ja iltaan
• Nämä ruoat parantavat unen laatua

Kun uni ei tule – 15 vinkkiä nukahtamiseen ja parempiin yöuniin