Imettävän äidin ruokavalio – asiaa imetysdieetistä

11.5.2021 | Annamari Seilola

Kun imetys satuttaa – ratkaisu voi olla imetysdieetti

Tiedetään, että yleisesti ottaen äidinmaito on parasta ravintoa vauvalle. Se sisältää runsaasti erilaisia ravintoaineita, jotka tukevat vauvan normaalia kehitystä. Rintamaito tukee myös suolistobakteeriston kehitystä ja sitä kautta vahvistaa vauvan puolustuskykyä erilaisia viruksia, bakteereita ja patogeenejä vastaan. Maailman terveysjärjestö suosittelee täysi-imetystä 6kk ikään asti ja vähintään 2-vuotiaaksi asti muun ravinnon rinnalla.

Joskus äidinmaito saattaa kuitenkin olla syynä, tai osasyynä vauvan vatsan väänteisiin. Pienen vauvan suolisto on vielä kehittymätön ja saattaa helposti reagoida äidin nauttimaan ravintoon. Tällöin avuksi saattaa olla imetysdieetti.

Imetysdieetti ei todellakaan ole mikään imetyksen aikainen laihdutuskuuri, vaikka se saattaa siltä kuulostaakin. Dieetti sana tarkoittaa oikeasti ruokavaliota. Voimme siis puhua myös imetysruokavaliosta. Imetysdieetti ei kuulu käypähoitosuosituksiin, mutta lukemattomat perheet ovat saaneet apua vauvan koliikkityyliseen oireiluun juurikin imetysdieetistä. Imetysdieettiä ei tarvitse noudattaa koko lopun elämää. Kysymys on loppupeleissä hyvin lyhyestä ajasta koko elämän mittakaavassa. Imetysdieetti on myös turvallinen kunhan se on koostettu oikein ja äiti muuten syö monipuolisesti. Lapsen kannalta katsottuna, painonnousua ja pituuskasvua tarkkaillaan neuvolassa ja näin ollen tämänkään suhteen ei ole huolta. Tämä seuraava miete saattaa herättää ärsytystä, mutta mainitsen asiasta sen riskin tiedostaen. Moni äiti nauttii todella epäterveellistä ravintoa, runsaasti einesruokaa ja pikaruokaa. Nämä ovat todella ravintoköyhiä valintoja, mutta tästä ei jaksa kukaan huolestua. Imetysdieetti kuitenkin saa osakseen paheksuntaa vaikka äidin ruokavalio muuten olisi kuinka terveellinen tahansa. Missä on logiikka?

Ruoka-aineiden eliminointi

Imetysdieetti pohjautuu tiettyjen ruoka-aineiden eliminointiin. Pois jäävät mm. maitotuotteet, soija, kananmunat, pähkinät, tumma suklaa, kahvi sekä jotkut marjat ja hedelmät. Myös palkokasvit, kaalikasvit ja viljat tulee jättää pois. Maitotuotteet voidaan korvata vaikka riisimaidolla, johon on lisätty kalsiumia. Kookosjogurtit ovat lempeitä suolistolle. Nämä korvaavat hyvin soijajogurtit. Kahvin sijaan kannattaa opetella juomaan erilaisia yrttiteevalmisteita kuten kamomilla- tai fenkoliteetä. Gluteenia sisältävät viljat on nykyään myös helppo korvata muilla vaihtoehdoilla. Kaupasta löytyy suuri valikoima esim. riisipastoja.

Milloin kokeilla imetysdieettiä?

Kuten mainitsinkin jo aikaisemmin, pienen vauvan suolisto on hyvin kehittymätön ja pienikin vatsanväänne saattaa aiheuttaa itkua. Koliikista puhutaan kun itku on runsasta ja siihen ei löydy mitään varsinaista syytä. Itkua saattaa olla jopa kolme tuntia päivässä. Vaikka koliikki usein helpottaa 4-6kk iässä, on se pitkä aika niin vanhemmille kuin vauvallekin. Jokainen tämän kokenut tietää mistä puhun. Jos itkuisuuteen liittyy ripulia, refluksia, vihreää ja limaista ulostetta sekä runsasta pulauttelua ja ihottumaa, tällöin kannattaa ottaa avuksi imetysdieetti. Imetysdieetti ei estä vauvan allergioita, mutta saattaa helpottaa niiden kartoittamisessa. Imetysdieetin ja turhan eliminoinnin oletetaan aiheuttavan ruoka-aineallergioita, sillä ajatellaan, että vauva siedättyy ruokiin äidinmaidon kautta. Itselläni herää kuitenkin kysymys, että miten korvikkeella ravitut vauvat siedätetään ruoka-aineisiin ensimmäisen 6kk aikana kun vauva saa pelkää maitoa? Suomalaisten lasten ruokavalioon ei myöskään kuulu vaikkapa papayat tai guavat, mutta harva näille allergisoituu vaikka eivät näitä ole lapsuudessa nauttineetkaan. Tässä kohtaa on myös hyvä mainita, että ei myöskään välttämättä tarkoita, että lapsi olisi eliminoiduille ruoka-aineille allerginen vaikka oireet vähenisivätkin tai loppuisivat ruokavaliomuutosten myötä. Ajan kanssa vauvan herkkä suolisto ei enää välttämättä reagoi näihin ruoka-aineisiin.

Listatut ruoka-aineet tulisi jättää pois vähintään kuukauden ajaksi. Kaikki ruoka-aineet voidaan jättää pois kerralla tai aloittaa karsimalla yleisimmät ongelman aiheuttajat eli maidon, soijan ja kananmunat. Imetysdieetistä on luultavimmin enemmän apua, jos kaikki ärsyttävät tekijät poistetaan kerralla. Joskus tämä saattaa kuitenkin tuntua äidistä rankalta.

Kuukauden jälkeen ruoka-aineita voi lisätä takaisin äidin ruokavalioon yksi kerrallaan. Yksittäisten ruoka-aineiden palauttamisen välillä tulisi olla vähintään viikko sillä vauvan oireet saattavat esiintyä viiveellä. Samalla olisi syytä pitää ruokapäiväkirjaa. Näin vanhempien on helpompi kartoittaa mikä ruoka-aine aiheuttaa ongelmia.

Äidin tulisi muistaa oma hyvinvointi ja jaksaminen. Onneksi nykyään löytyy paljon vaihtoehtoja maidolle sekä gluteenia sisältäville viljatuotteille. Imetysdieetti kannattaakin kostaa osaavan ammatilaisen kanssa.

Artikkelin on kirjoittanut ravintoterapeutti Annamari Seilola. Annamari on yksi Hyvinvoiva äiti -verkkovalmennuksen asiantuntijoista ja valmennuksen ajatuksen takana. Hän on itse kolmen lapsen äiti ja idea valmennuksesta syntyi tarpeesta lisätä hiljattain synnyttäneiden ja taaperoikäisten lasten äitien henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Hän kokee, että tässä kohtaa on muuten mahtavan julkisen terveydenhuollon kohdalla suuri aukko.