Mitä tulee tietää pienen lapsen suolistobakteeristosta?

28.1.2021 | Annamari Seilola

Syntymästämme lähtien suolistossamme asustelevalla bakteeristolla on erityinen tehtävä. Se vastaa ruuansulatuksesta ja metaboliasta, tukee immuniteettiamme, muodostaa vitamiineja sekä vaikuttaa jopa käyttäytymiseemme, mielialaamme ja kognitiivisiin toimintoihin. 

Ennen kohdun oletettiin olevan täysin streriili ympäristö. Nykytiedon mukaan uskotaan kuitenkin, että bakteereita välittyy äidiltä vauvalle jossain määrin jo raskausaikana. Kunnolla bakteeristo kuitenkin pääsee ”siirtymään” äidiltä vauvalle alatiesynnytyksessä synnytyskanavan välityksellä. Bakteeristo muokkautuu kahden ensimmäisen vuoden aikana ja pysyy siitä lähtien lähes muokkaamattomana. Niinpä ensimmäiset pari elinvuotta ovat tärkeät ja saattavatkin määrittää lapsen yleistä hyvinvointia ja terveydentilaa myöhemmällä iällä.

Ennen kuin jaan kanssasi vinkkejä siihen kuinka voit tukea lapsesi suolistobakteeriston kehitystä ja moninaisuutta, kurkataan vielä hiukan syvemmin siihen mikä tämä bakteeristo oikein on ja mikä sen tehtävä on. 

Miten bakteerit vaikuttavat kehossa

Suoliston bakteeriston merkitystä niin fyysiselle kuin henkisellekin hyvinvoinnille ei tulisi aliarvioida. Uutta tietoa aiheesta tulee kokoajan. Yksi viimeaikainen tutkimus osoittaa bakteeristolla olevan vaikutusta mm. koronaviruksen oireiden voimakkuuteen ja sillä saako henkilö niin sanotun pitkittyneen koronan.* 

Suolistossamme asustelee siis joukko erilaisia bakteereita, sieniä, hiivoja sekä viruksia. Yksinkertaistettuna puhutaan niin sanotuista hyvistä ja huonoista bakteereista. Kyse on kuitenkin ennemminkin siitä, että näiden bakteereiden tulee olla tasapainossa. Hiiva, pienissä määrin ei aiheuta ongelmia, mutta liikakasvuna se aiheuttaa monennäköisiä oireita. Tiedetään esimerkiksi, että mitä moninaisempi bakteeristo on sitä paremmin se suojelee isäntäänsä. Moninaisuutta voimmekin ruokkia monennäköisin keinoin. 

Suolistobakteeriston lisäksi bakteereita elelee niin ihollamme kuin suun, nenän ja esimerkiksi emättimen limakalvoillakin. Näiden bakteereiden tehtävänä on vahvistaa puolustusjärjestelmäämme. Jos esimerkiksi joudut syömään antibioottikuurin, muista ottaa samanaikaisesti maitohappobakteereita niin kuurin aikana kuin sen loppumisen jälkeenkin. Tämä pätee myös lapsiin. Immuniteetin vahvistamisen lisäksi bakteeristo osallistuu vitamiinien kuten B12-vitamiinin, biotiinin ja K2-vitamiinin synteesiin. B12-vitamiini on tärkeä energiantuotannolle, biotiini tukee kynsien ja hiusten hyvinvointia ja K2-vitamiini on tärkeä tekijä verenhyytymiselle sekä luuston terveydelle. 

Bakteeristo osallistuu myös ruuansulatukseen. Toisaalta nauttimamme ruoka muokkaa bakteeristoa. Bakteeriston tehtävänä on tuottaa myös serotonini nimistä hormonia. Matalat serotoninitasot saattavat johtaa masennuksen syntyyn. Nykyään tiedostetaankin suoliston ja aivojen välinen yhteys. Huonosti voiva suolisto vaikuttaa mm. muistiin ja mielialaan. Näiden seikkojen lisäksi bakteeristo suojaa kehoamme ulkopuolisilta tunkeilijoilta kuten patogeenieltä ja parasiiteiltä, jotka saattavat tehdä meidät sairaaksi. Bakteeristo vaikuttaa myös ihomme kuntoon. Lähdemmekin useimmiten vastaanotolla etsimään apua iho-ongelmiin kuten akneen tai vaikkapa atooppiseen ihottumaan suoliston kautta.

Nykyaikanen kuituköyhä ja sokerikyllästeinen ruokavalio on luultavimmin vahingoittanut bakteeristomme moninaisuutta. Huonot ruokailutottumukset ovat useinmiten peräisin jo lapsuudesta. Miten meidän tulisi sitten tukea lapsen bakteeriston kehitystä?

Vauvan ja pienen lapsen suolistobakteeriston kehitys

Ensimmäisinä minuutteina syntymän jälkeen vauvan tulisi päästä äidin iholle. Vauva alkaakin todennäköisesti hamuamaan äidin rintaa, josta seuraa imetyksen alkumetrit. Imetys tukeekin mikrobiston moninaisuuden kehitystä. Äidinmaito sisältää mm. bifidobakteereita ja bakteroideja. Sen lisäksi se sisältää oligosakkarideja, jotka toimivat bakteereiden ravintona. Jos lapsi on syntynyt sektion avulla, hyötyy hän suurenmoisesti imetyksestä. Sektion yhteydessä äidin bakteeristo ei siirry äidiltä vauvalle niin kuin alatiesynnytyksessä.

Myös iho ihoa vasten kontakti sekä äidin että isän (tai toisen vanhemman) kanssa tukee bakteeriston kehitystä. Suukottelun avulla äiti ja isä välittävät vielä enemmän bakteereita lapselle. Ensimmäiset viikot lapsi viettää paljon aikaa vanhempien sylissä. Hänen siirtyessä lattialle ja liikkeelle lähdettäessä, alkaa hän tutkimaan ympäristöään ja sitä kautta altistuu erinäisille bakteereille. Lemmikkieläimet kotona tukevat bakteeriston moninaisuutta. Liian steriili ympäristö puolestaan vaikuttaa epäsuotuisasti bakteeriston kehitykseen. 

Lapsen alkaessa maistelemaan kiinteitä ruokia ruokavaliolla on suuri merkitys siinä kuinka bakteeristo muokkautuu. Valitettavasti pitkälle prosessoidut kaupan soseet ja smoothiet eivät tue bakteeriston moninaisuutta. Sen sijaan lapsen tulisi antaa maistella erilaisia kotona valmistettuja ruokia, marjoja, hedelmiä ja juureksia. Ikää tullessa lisää ruokavalioon kannattaa ottaa mukaan hapanmaitotuotteet (täysirasvaiset!). Tarjoa lapselle sormiruokaa jotta hän tottuu erilaisiin makuihin. Höyrystä parsakaalia, porkkanaa ja bataattia joiden kuidut ruokkivat hyviä bakteereita. Sokeri, joka ruokkii epäsuotuisia bakteereita ei kuulu pienen lapsen ruokavalioon. En tuomitse valmiita vauvanruokia, niitä hyödynnetään myös meidän perheessä toki ajoittain, mutta itse ajattelisin niin, että ne ovat lähinnä hätävara eikä tulisi kostaa suurinta osaa taaperon ruokavaliosta. 

Koko perheen probiootti

Lapselle voi antaa myös maitohappobakteereita, esimerkiksi tippojen tai jauheen muodossa. Jauhe sekoittuu helposti esim. smoothien tai jugurtin joukkoon. Oma suosikkini on Living Nutritionin Your Flora Family, joka on valmistettu fermentoidusta soijamaidosta, banaanista ja baobasta. Tätä meillä on käyttänyt koko perhe.

Ruokavalion lisäksi moni muukin tekijä vaikuttaa suolistobakteeriston hyvinvointiin. Muunmuassa ympäristö on isossa osassa. Suomalaisten toteuttamassa tutkimuksessa osoitettiin ”ensimmäistä kertaa maailmassa, että 3–5-vuotiaiden päiväkotilasten immuunijärjestelmän säätely parani, kun päiväkotien pihoille lisättiin metsäpohjaista kasvustoa eli kunttaa, siirtonurmea ja istutuslaatikoita”. ** Aika mieletöntä eikö! 

Itä-Suomen yliopiston sivustolla todetaan myös, että ”korkea hygieniataso, urbaani elämäntyyli ja riittämätön luontokosketus yksipuolistavat elimistön mikrobistoa. Yksipuolinen mikrobisto lisää immuunijärjestelmän häiriöiden, kuten atopian, diabeteksen, keliakian ja allergioiden riskiä.” 

Tämä tieto hyödyttää meitä vanhempia. Tai ehkäpä antaa sysäystä meistä monelle hakeutua luontoon. Metsäretket, luonnossa vaeltaminen, kasvimaan kaivaminen käsin, multaisena maasta vedetyt juurekset ja kiipeily puissa tarjoavat kaikki lapselle terveydellisiä hyötyjä. Myös kuralätäköissä leikkiminen, meidän vanhempien iloksi, tukee tätä luonnon ja ihmisen yhteyttä. Samaan hengenvetoon täytyy valitettavasti todeta, että liiallinen hygienia ja käsideseillä läträäminen ei ole hyvästä. Saippuapesu kuumalla vedellä riittää useimmissa tapauksissa. 

Pesemisestä puheen ollen vastasyntynyttä tai hiukan vanhempaakaan vauvaa ei kannata kylvettää päivittäin. Unohda myös pesunesteet. Liiallinen pesu häätää iholta myös hyödylliset bakteerit. Käytä kylvyssä korkeintaan öljyä. 

Jos odotat vauvaa tällä hetkellä, lisää omaan ruokavalioosi runsaasti niin pro- kuin prebioottisia ruokia. Näin sinulla on itselläsi enemmän mistä tarjota vauvalle. 

Osallistu Hyvinvoiva äiti-verkkovalmennukseen

Yhdessä muiden hyvinvointialan ammatilaisten kanssa olen kehittänyt verkkovalmennuksen nimeltä Hyvinvoiva äiti. Valmennus keskittyy pääsääntöisesti äidin hyvinvointiin. Kurssilta löytyy kuitenkin tietoa mm. imetysdieetistä ja kuinka sen avulla voit mahdollisesti helpottaa vauvalla esiintyviä koliikkityylisiä oireita. Verkkovalmennuksen tarkoitus ei ole ohjeistaa sinua tekemään tai toimimaan tietyllä tavalla. Emme myöskään tarjoa taikavoimia, joiden avulla vauva-ajanhaasteet maagisesti vain häviäisivät. Ja mitä emme ehdottomasti lupaa on pyykkilautavatsa. Sen sijaan haluamme tarjota sinulle työkaluja, joiden avulla voit voida paremmin. Haluamme jakaa kanssasi tietoa ravinnosta ja kuinka voit tukea hyvinvointiasi sen avulla. Materiaaleista löytyy runsaasti tietoa mm. ravinnosta ja raudanpuutteesta, ravinnosta ja baby bluesista sekä imetysruokavaliosta. Löydät tietoa imetyksestä ja imetyksen ergonomiasta.  Tutustu tähän verkkovalmennukseen tarkemmin täältä.

Kirjoittaja on äitiyslomaa nauttiva ravintoterapeutti Annamari Seilola. Annamari palaa PURin hoitolalle ravintoterapiavastaanoton merkeissä tämän kevään aikana. 

Lue samalla pienten lasten äitien ihonhoidosta sekä liikunnasta raskauden ja synnyntyksen jälkeen.

Lähteet

*https://www.bmj.com/company/newsroom/make-up-of-gut-microbiome-may-influence-covid-19-severity-and-immune-response/

** https://www.uef.fi/fi/artikkeli/metsapohjainen-piha-paransi-paivakotilasten-immuunijarjestelmaa-jo-kuukaudessa