Syö hyvä mieli!

30.9.2019 | PUR toimitus

Suolisto ja aivot ovat jatkuvassa vuoropuhelussa toistensa kanssa. Tutkimukset ovat osoittaneet että suolistoflooran tasapainolla on suuri merkitys mielenterveyteen. Suolistoflooran bakteerimassa voi painaa jopa kaksi kiloa. Ajattele! 2 kiloa, pelkkiä suoliston pikku apulaisia. Tämä on, vertailun vuoksi, esimerkiksi enemmän kuin mitä aivosi painavat.

Monipuolinen suolistofloora on terveellinen suolistofloora. Masennukseen ja muihin mielenterveyden häiriöihin sairastuvien ihmisten määrä näyttää huolestuttavasti vain kasvavan. Einesruuan ja pikakulutuksen myötä nykyään myös elintapamme ja ruokavaliomme on köyhempi ravinnoltaan sekä monipuolisuudeltaan. Uskomme että tämä ja nouseva määrä mielenterveyden ongelmia ei ole sattumaa.

Maailman terveysjärjestö WHO:n viimeisimpien arvioiden mukaan noin 322 miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti kärsii masennuksesta, ja vuosina 2005–2015 kasvua on ollut 18 prosenttia. Joka viides suomalainen sairastuu masennukseen elämänsä aikana ja yli puolella heistä se uusii. Nämä luvut puhuvat karua kieltä.

Suomessa määrätään helposti reseptejä masennukseen, ja vaikka lääkkeet voivat olla nopea tapa lievittää oireita, on myös tärkeätä kyseenalaistaa, miksi niin monet tarvitsevat niitä. Yli 400 000 suomalaista käyttää masennuslääkkeitä! Miten ehkäistä suomalaisten pahoinvointia? Monet eivät tiedä suolistobakteerien suuresta merkityksestä. Uskomme, että oikealla ruokavaliolla pitäisi ehdottomasti olla paljon isompi rooli mielenterveyden hoidossa sekä ennaltaehkäisyssä.

Koska aivot ja suolisto ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa, voi olla vaikeaa selvittää, johtuuko bakteerien epätasapaino masennuksesta vai masennus bakteerien epätasapainosta. Suoli-aivoakselin kommunikaatio on kaksisuuntainen. Tämä selittää, miksi masentuneen ihmisen suolistofloorasta yleensä puuttuu jokin tietty bakteerikanta kokonaan. Joskus joitain bakteereja voi olla myös liikaa muihin verrattuina – seurauksena on epätasapaino. Mielen ja suolistoflooran yhteyden näkee esimerkiksi tutkimalla traumaperäisesti masentunutta henkilöä. Pitkä-aikaisesti alakuloisella ihmisellä voi seurauksena tästä suolistoflooran bakteerien tasapaino järkkyä, jolloin riski matala-asteiseen tulehdukseen ja hormonien tuotannon häiriintymiseen kasvaa. Tämä taas voi johtaa ahdistukseen sekä masennukseen ja muihin psyykkisiin sairauksiin.

Monipuolinen suolistofloora on terve suolistofloora

Hoitamalla suolistoflooran kuntoon voi jollei parantaa, niin ainakin helpottaa joidenkin mielenterveydellisten sairauksien oireita. Yksinkertaistaen, monipuolinen suolistofloora on terve suolistofloora. Mitä enemmän bakteerilajeja sinulla on, sitä enemmän terveyshyötyjä saat. Suuri määrä hyvänolon hormonien, mm. serotoniinin tuotanto, alkaa suolistofloorassa. Jos ei ihminen syö monipuolisesta ja saa tarpeeksi ravintokuituja sekä proteiinia, järkkyy hormonien tuotanto. Tämän takia pitää muistaa, että terveellinen ruoka ei tarkoita että söisi pelkästään jäävuorisalaattia ja kurkkua, vaan runsaasti ja monipuolisesti kasvikunnan tuotteita, hyvälaatuisia öljyjä sekä probiootteja. Pari vinkkiä miten syödä oikein löydät tekstin lopussa, ja lisää kirjastamme Syö Hyvä Mieli (2019, Cozy Publishing).

HUOM! Emme väitä, että suolistosairaudet tai suolistoflooran epätasapaino ovat ainoita syitä ahdistukseen ja masennukseen – on selvää, että monet psyykkiset sairaudet johtuvat muista syistä, esimerkiksi traumaattisista kokemuksista.

Vuotava suoli, englanniksi leaky gut, on suoliston seinämän läpäisevyyden lisääntymistä, mikä johtaa suoliston sisäisten aineiden päätymiseen verenkiertoon. Vaikka meissä kaikissa on tulehduksia, terveen henkilön immuunijärjestelmä pystyy kamppailemaan tulehduksia vastaan ilman, että krooninen tulehdus jää päälle. Kun olet sairaana, tunnet usein olevasi alakuloinen ja rauhan tarpeessa. Evoluution ansiosta ihmiskeho ymmärtää tarvitsevansa lepoa parantuakseen. Mieli reagoi myös kehon matala-asteiseen tulehdukseen: sen aikana saatat tuntea ahdistuneisuutta ja jopa masennusoireita. Kun oireet jatkuvat pitkään, riski psyykkisten sairauksien puhkeamiseen kasvaa. Matala-asteisella tulehduksella ja masennuksella on siis selvä yhteys.

Tällä hetkellä elämme suolistobakteereiden läpimurtoa, ja suolistoflooraan liittyvät tutkimukset sekä mielipiteet aiheuttavat runsaasti eri mielipiteitä. Parin viime vuoden aikana on tullut mullistavia näyttöjä siitä, miten paljon nämä suoliston veijarit vaikuttavat koko ihmiskehoon, mieltä unohtamatta. Toivoisimme ennaltaehkäisevän lääketieteen ottavan ihmisten ruokavalion ja elintavat suurempaan fokukseen. Myös jo sairastuneiden hoidossa tulisi kiinnittää enemmän huomiota ruokavalioon ja elintapoihin, ja käyttää tätä kantavana osana heidän hoito-ohjelmassaan. Toivomme lisäresursseja tutkimuksiin, jotka käsittelevät suolistobakteerien roolia mielenterveydellisissä sairauksissa, sillä uskomme sen tuovan kestävän ratkaisun maamme uuteen kansansairauteen.

Muista siis lisätä ruokavalioon:

1. Anti-inflammatorista raaka-aineita – Tulehdusta vähentävää / ehkäisevää ruokaa mm. värikkäitä vihannekset ja hedelmiä, hyvälaatuista hunajaa sekä tummaa suklaata .

2. Probiootteja – Eläviä bakteereja, jotka vaikuttavat myönteisesti terveyteen tasapainottamalla ruoansulatuskanavan mikrobistoa. Probiootteja löytyy mm. hapankaalista, jogurtista ja miso-tahnasta.

3. Prebiootteja – Terveyttä edistäviä hiilihydraatteja, joita kehon ruoansulatusentsyymit eivät pysty pilkkomaan. Esimerkiksi ravintokuidut toimivat kehossa prebiootteina ja ruokkivat probioottibakteerien kasvua. Prebioottisia vaikutuksia löytyy kuiturikkaasta ruuasta, mm talkkunasta, kaurasta, maa-artisokasta sekä kikherneistä.

Belugabolognese

Pastanrakastajan, lapsiperheen ja vegeskeptikon kestosuosikki. Takuulla! Reseptistä syntyy valtava satsi, mutta kastikkeen voi myös pakastaa tai käyttää lasagnen täytteenä (toimii sinällään, ilman valkokastiketta).

6 hlö 45 minuuttia keittiössä

2 sipulia
2 valkosipulinkynttä
1 palsternakka
2 porkkanaa
2 sellerinvartta
kotimaista rypsiöljyä
yht. 3 rkl kuivattuja yrttejä, kuten
basilikaa, timjamia, rosmariinia, oreganoa TAI salviaa (valitse kaappisi antimista)
1 kasvisliemikuutio
400 g belugalinssejä
500 g tomaattimurskaa
2 (–3) dl vettä
1 dl punaviiniä (TAI korvaa vedellä)
2 1⁄2 dl kaurakermaa
200 g pastaa, esim. papupastaa
(fettuccine)
parmesaanijuustoa raasteena tai ravintohiivaa (eli oluthiivahiutaleita)

1. Kuori ja pilko sipulit pieneksi. Pese juurekset ja selleri puhtaaksi ja leikkaa pieneksi.
2. Lisää loraus öljyä isoon kattilaan ja paista sipulit kullanruskeaksi, noin 2 minuuttia. Lisää loput kasviksista ja mausteet, murenna kasvisliemikuutio kattilaan ja sekoita huolellisesti.
3. Lisää linssit, tomaattimurska, vesi ja halutessasi punaviini. Hauduta miedolla lämmöllä noin 15 minuuttia.
4. Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. Lisää kastikkeeseen kerma ja anna hautua vielä 10 minuuttia. Sekoittele silloin tällöin, jotta kastike ei pala pohjaan, ja lisää tarvittaessa vettä. 5. Lisää valutettu pasta kastikkeeseen ja tarjoile heti juustoraasteen tai ravintohiivan kera.

Vinkki! Jos haluat, voit tarjota pastan paahdettujen kirsikkatomaattien kera. Pese silloin 250 g kirsikkatomaatteja ja levitä ne uunivuokaan öljyn kanssa. Paahda 175 asteessa sillä välin, kun valmistat pastakastikkeen.

3 x Fermentaatio-työpajat I Love Me -messuilla

Anna Sarmanto ja Tara Junker ovat 18.-20.10. I Love Me -messuilla vetämässä kolme Fermantaatio-työpajaa, jossa opetellaan fermentoimaan suolistoa helliviä ja terveyttä tukevia herkkuja.

Ilmoittaudu mukaan PURin osastolla (6h100) – paikkoja on rajoitetusti!

Perjantai 18.10. kello 14.30
Lauantai 19.10. kello 13.00
Sunnuntai 20.10. kello 11.00