Tiina Vainio: Valitse liikuntalajisi ja vaikuta aivoihisi

5.4.2016 | PUR toimitus

Liikunnan harrastamisen positiivisista vaikutuksista fyysisen terveyden ylläpitämiseen ja edistämiseen on puhuttu jo vuosia. Nyt uusimmat tutkimukset osoittavat, että erilaisilla liikuntamuodoilla on suotuisia vaikutuksia aivojen eri osiin.

Aivosolujen näkökulmasta tarkasteltuna vanheneminen on raju prosessi. Pääkopastamme kuolee joka ikinen tunti noin 2 000 aivosolua. Lohdullista elämässä on kuitenkin se, että jokainen on syntyessään varustettu 100 miljardilla aivosolulla. Luonnollinen tuhoutumisprosessi surkastuttaa aivojamme suomalaisen ihmisen keskimääräisen eliniän aikana siis vain alle kymmenesosan.

Liiku aivot terveiksi

Liikunnan hyödyistä aivotoimintaan ollaan nykyään yksimielisiä. Fyysisen aktiivisuuden on todettu parantavan aivojen eri osien välisiä yhteistyötoimintoja ja neuronien välisiä yhteyksiä. Tämä on todettu vertailtaessa aktiivisesti liikkuvien ja passiivisten ihmisten aivoja. Säännöllisen aerobisen liikunnan harrastamisen on esimerkiksi osoitettu kasvattavan aivoissa muistiin liittyvien osien, kuten aivoturson ja harmaan aineen kokoa. Tutkimusten mukaan keski-iässä tehdyillä oikeilla elintapavalinnoilla voi vaikuttaa esimerkiksi riskiin sairastua muistisairauksiin myöhemmällä iällä. Aktiivinen liikunta yhdistettynä sosiaaliseen elämäntapaan voi ennaltaehkäistä etenkin Alzheimerin tautia ja vaskulaarista dementiaa (aivoverenkiertohäiriöiden aiheuttama muistisairaus). Viimeaikaiset tutkimukset ovat lisäksi osoittaneet, että myös iäkkäämpänä aloitetulla säännöllisellä liikunnalla, erityisesti kävelyllä, on suotuisa vaikutus aivotoimintaan. Yhdysvaltalaisessa vuoden kestäneessä seurantatutkimuksessa tutkittiin liikuntaharjoittelun vaikutusta vanhusten aivotoimintoihin. Tulosten mukaan liikunnan harrastaminen vaikuttaa suurentavasti aivojen hippokampukseen, mikä yleensä iän myötä pienenee. Hippokampuksen pienentymistä on pidetty aikaisemmin väistämättömänä tapahtumana, mikä uusimman tiedon mukaan voidaan estää liikunnan harrastamisella. Koskaan ei siis ole liian myöhäistä aloittaa kuntoilu!

Liikunta antaa positiivista mieltä ja tekee hyvää aivoille.

Liikunta tarjoaa täsmätreeniä aivoille

Koska liikunta vaikuttaa eri tavoin aivojen ei osa-alueisiin, voit periaatteessa ”täsmätreenata” aivojasi entistä parempiin suorituksiin esimerkiksi keskittymistä ja muistia vaativissa tehtävissä. Esimerkiksi säännöllisen kuntosaliharjoittelun on havaittu vaikuttavan positiivisesti abstraktiin ajatteluun, ongelmanratkaisutaitoihin, loogisen päättelykykyyn ja kykyyn tehdä monia asioita yhtä aikaa (multitasking). Joogaliikkeiden on puolestaan osoitettu vähentävän negatiivisen stressin oireita, kuten ahdistusta, pelkoa ja epävarmuutta.

Aerobisella liikunnalla on positiivinen vaikutus kaikenikäisten hippokampuksen toimintaan. Hippokampus sijaitsee ohimolohkojen sisäosissa korvien lähellä ja sillä on keskeinen rooli lyhytkestoisen muistin toiminnoissa ja muistijälkien muodostumisessa. Hippokampus toimii myös assosiaatioiden muodostumisen keskuksena aivojen eri osien välillä. Raskas intervallitreeni auttaa tutkimusten mukaan hillitsemään ruokahalua ja makeanhimoa. Yksi selitys tälle on se, että kovatehoinen intervalliharjoittelu stimuloi aivoissa hormonitoiminnoista vastaavaa osaa. Kiinnostavin hormoni tässä yhteydessä on niin sanottu nälkähormoni ghrelin, joka on kuin linkki aivojen ja vatsalaukun välillä. Grelin toimii hermoston kautta ja välittää viestin aivoille tarpeesta saada ruokaa. Erilaisilla urheilulajeilla, kuten esimerkiksi pallopeleillä ja taitolajeilla, on havaittu olevan yhtäaikainen vaikutus useisiin aivojen osa-alueisiin. Näiden lajien harrastaminen parantaa esimerkiksi keskittymiskykyä, tilannetajua, motorisia taitoja ja kykyä siirtyä nopeasti tilanteesta toiseen.
Näiden tutkimusten valossa koko kehon harjoittelu saa aivan uuden merkityksen. Jos siis kevätväsymys meinaa saada yliotteen, kokeile saatko lisämotivaatiota treenaamaan lähtemiseen siitä ajatuksesta, että voit samalla kehittää aivokapasiteettiasi. Haluaistiko parantaa ongelmanratkaisukykyäsi tai hillitä karkin syömistäsi? Saa itsesi ylös sohvalta valitsemalla liikuntamuoto, joka kehittää jotain ominaisuutta sekä kropassasi että aivoissasi!

Lähde: www.newscientist.com