Raudanpuute: ”muotisairaus” vai todellinen ilmiö?

31.10.2018 | PUR toimitus

Rautavarastot voivat olla matalat, vaikka hemoglobiini olisi normaali.

Raudan puute on maailmanlaajuisesti yksi yleisimmistä ravintoaineiden puutostiloista, ja se koskee erityisesti naisia. Kehon rautavarastot saadaan suureksi osaksi jo sikiövaiheessa omalta äidiltä. Mies menettää tyypillisesti rautaa vain vähän esimerkiksi hien erityksen ja solujen uusiutumisen myötä, nainen puolestaan joka kuukausi kuukautisten yhteydessä sekä raskauden ja imetyksen aikana, jolloin äidin rautavarastoja kuluu vauvan tarpeisiin. Myös murrosikäisillä kuluu rautaa kasvupyrähdykseen ja yhdistettynä runsaisiin kuukautisiin, monen nuoren tytöt rautavarastot saattavat alkaa ehtymään jo kouluaikana.

Myös kasvissyöjien  ja vegaanien, runsaasti liikkuvien, keliakiasta tai muista suolistosairauksista kärsivien sekä verenluovuttajien on tärkeä huomioida raudan riittävä saanti ja tarkistuttaa rauta-arvot.

Haasteena on, että terveydenhuollossa raudanpuutetta ilman anemiaa ei toistaiseksi tunnisteta riittävän hyvin. Toiset lääkärit puhuvat vähätellen jopa ”muotisairaudesta”, vaikka Maailman Terveysjärjestö WHO on kampanjoinut raudan puutteesta jo parin vuosikymmenen ajan. Tämä on jossain määrin myös tasa-arvokysymys.  Jos miehet vuotaisivat joka kuukausi verta, niin alettaisiinko silloin kiinnittää enemmän huomiota raudan saantiin?

Raudanpuute ei välttämättä tarkoita anemiaa

Raudanpuutteen tunnistamista vaikeuttaa se, että oireet tyypillisesti kehittyvät niin hitaasti että niitä saattaa alkaa pitää normaaleina. Rautavarastojen hupeneminen ei myöskään aina johda anemiaan vaan raudanpuute on mahdollinen, vaikka hemoglobiiniarvot olisivat kunnossa. Keho nimittäin hyödyntää ensin varastoraudan eli ferritiinin ja rautavarastot saattavat ehtyä hyvinkin vähäisiksi ennen kuin vaikutukset näkyvät hemoglobiinissa. Terveydenhuollossa ei aina osata kiinnittää huomiota varastorauta-arvoihin pelkkiä hemoglobiinituloksia tuijoteltaessa. Ongelmana on myös, että varastoraudan viitearvojen alaraja on Suomessa hyvin matala, jolloin viitearvojen sisälle lukeutuviin heikkoihin arvoihin ei välttämättä osata puuttua. Rauta-arvoihin perehtyneet asiantuntijat suosittelevat, että ferritiiniarvot tulisivat olla vähintään 50 mcg/l (naisilla optimi 70-100 mcg/l), kun viitearvojen alaraja on 5-10 mcg/l. Tuolloin varastorauta on käytännössä jo huvennut, ja hyvin todennäköisesti elimistössä ilmenee puutosoireita.

Tunnistamista edelleen vaikeuttaa se, että monet raudanpuutosoireet ovat samankaltaisia kuin kilpirauhasoireet, ja ne usein sotketaan toisiinsa.

Jos suunnittelet raskautta tai olet raskaana, niin pyydä, että varastorautasi mittautetaan. Pelkkä hyvä hemoglobiinitaso ei riitä, vaan myös rautavarastojen tulee olla riittävät, jotta elimistön solut toimivat optimaalisesti ja myös lapsesi saa riittävät rautavarastot. Alhaiset rautavarastot voivat myös vaikeuttaa raskaaksi tulemista.

Raudanpuutteeseen perehtyneen sisätautien ja kliinisen hematologian erikoislääkäri Tom Wideniuksen mukaan paras laboratorioarvo raudanpuutteen toteamiseen on seerumin ferritiini (S-ferrit). Koska tulehdus voi nostaa ferritiiniarvoa 3-5 kertaiseksi, kannattaa  samalla tarkistaa myös tulehdusarvot, jotta varmistutaan että ferritiiniarvo kuvastaa rautavarastoja mahdollisimman luotetettavasti. Pyydä lääkäriltäsi lähetettä laboratorikokeisiin, mutta mikäli tämä ei onnistu, veriarvot voi käydä mittauttamassa monessa laboratoriossa ilman lähetettäkin.

Rauta on vahvan kehon rakennuspalikka

Rautaa on elimistölle elintärkeä hivenaine, jota tarvitaan etenkin hemoglobiinin muodostumiseen, joka kuljettaa punasolujen mukana happea kehon eri osiin. Rautaa tarvitaan myös esimerkiksi lihasten myoglobiinin tuotantoon ja monien entsyymien toimintaan. Muun muassa rautaa tarvitaan kehon energiamolekyyli ATP:n tuotannossa, joka on keskeisessä roolissa kehon energiaa vaativissa toiminnoissa.

Vaikutukset mieleen

Raudanpuute vaikeuttaa hapen kulkemista kudoksiin ja jos kudoksilla ei ole riittävästi happea, keho tuntuu väsyneeltä ja sen voi olla vaikea rentoutua. Väsymys onkin yleisin raudanpuutteen aiheuttama oire. Myös heikotus, keskittymiskyvyn puute sekä stressaantunut ja ahdistunut olo saattavat kieliä raudan puutteesta. Koska rauta osallistuu aivojen välittäjäaineiden serotoniinin ja dopamiinin säätelyyn, voi raudan puute ilmetä jopa masentuneisuutena. Lapsilla raudan puutteen on todettu vaikeuttavan kognitiivista kehitystä.

Vaikutukset ihoon

Raudanpuute voi heijastua ihoon kalpeutena. Erilaiset iho-ongelmat, kynsien halkeilu sekä huulten rohtuminen voivat myös olla merkkejä raudan puutteesta. Myös hiustenlähtö voi kieliä raudan puutteesta.

Päänsärky, huimaus ja hidas palautuminen

Raudanpuutteessa happi ei kulkeudu kudoksiin riittävän tehokkaasti, mikä voi oireilla päänsärkynä. Raudanpuute voi ilmetä yleiskunnon heikentymisenä ja saatat kokea hengästyväsi tavallista helpommin. Myös huimaus, nopea leposyke, sydämen rytmihäiriöt  sekä lihasten huono palautuminen rasituksesta voivat kieliä raudan puutteesta.

Hyvät raudanlähteet käyttöön

Koska elimistö ei itse kykene tuottamaan rautaa, tulee meidän saada tarvitsemamme rauta ravinnosta (tarve on noin 15mg/vuorokaudessa naisilla ja 9 mg/vrk miehillä (Lähde: Fineli 2013)). Onneksi keholla on oma säätelyjärjestelmänsä raudalle, ja kun siitä on vajetta, raudan imeytyminen kehossa tehostuu moninkertaiseksi.

Liha, kala ja monet kasvikunnan tuotteet, erityisesti vihreälehtiset kasvikset, kuivatut luumut, herneet, linssit ja siemenet ovat hyviä raudan lähteitä. On kuitenkin hyvä huomioida, että lihan sisältämä hemirauta imeytyy huomattavasti paremmin kuin kasvikunnan non-hemirauta. Siksi kasvis- ja vegaaniruokavaliota noudattavien on syytä kiinnittää huomiota rauta-arvoihin. Non-hemiraudan imeytymistä voivat haitata useat tekijät kuten vatsan vähäinen hapokkuus (esim. happosalpaajien käyttö), maitotuotteiden sisältämä kalsium sekä palkokasvien ja viljojen sisältämät fytaatit sekä tietyt polyfenolit.

Toisaalta C-vitamiini edistää non-hemiraudan imeytymistä merkittävästi, joten rautapitoisen ruoan yhteydessä on hyvä nauttia aina jotain C-vitamiinipitoista. Tutkimuksissa on kiinnostavasti todettu myös fermentoitujen ruokien parantavan raudan imeytymistä, mahdollisesti johtuen niiden sisältämästä maito- ja voihaposta.

Jos epäilet että raudan saantisi ravinnosta ei aina ole riittävää, voi olla hyvä ottaa kuuriluontoiseen käyttöön rautavalmiste. Esimerkiksi Wild Nutrition Iron Plus on hyvinimeytyvä, vatsaystävällinen rautavalmiste, joka sisältää raudan lisäksi raudan imeytymistä ja rauta-aineenvaihduntaa tukevia ainesosia C-vitamiinia, B2-vitamiinia sekä molybdeenia. Valmisteen rautamäärä on matala (10mg/vrk) ja siksi turvallinen myös pitkäaikaisessa käytössä. Mikäli sinulla on tutkitusti matalat rauta-arvot, konsultoi ammattilaista sinulle sopivasta annostuksesta ja varaudu yli 6kk kestävään rautalisäkuuriin. Käy kontrollissa sovitun ajan päässä. Muista, ettei rautaa kannata syödä turhaan eikä suuria annoksia pitkäaikaisesti, sillä liiallisena kehossamme rauta on oksidatiivisen stressin aiheuttaja, joka saattaa lisätä erilaisia tulehdusprosesseja kehossa.

Mikäli rauta-arvot pysyvät alhaalla ja vointisi ei kohene rautalisästä huolimatta, konsultoi ammattilaista ja selvittäkää syitä taustalta: suoliston parasiitit, keliakia, tulehdukselliset suolistosairaudet, hapoton maha, muut sairaudet tai pitkäaikaiset tulehdustilat (myös piilevät) on syytä sulkea pois.

Marraskuun ajan PUR pitää yllä #rautainenmarraskuu-haastetta, jonka tavoitteena on kiinnittää huomiota raudan puutteen yleisyyteen sekä kannustaa mittauttamaan omat rauta-arvot, mikäli epäilystä vajeesta on. Ei kärsitä väsymyksestä turhaan, sillä rautavajeen hoitaminen on pääsääntöisesti helppoa!

Wild Nutrition Iron Plus on ehdolla Vuoden 2019 Terveystuotteeksi.
Käy antamassa äänesi täällä (äänestysaikaa 5.12. asti) : www.vuodenterveystuotteet.fi

Lähteet:

Esa Soppi: https://esasoppi.fi/raudanpuute/rauta/

Tom Wildenius: http://www.foibos.fi/blogi/

Farmasialehti: Raudan puute monen vaivan taustalla, julkaistu 25.10.2018

Ilta-Sanomat: Väsymys ja masennus voivatkin johtua raudanpuutteesta, julkaistu 18.9.2018

Increased iron bioavailability from lactic-fermented vegetables is likely an effect of promoting the formation of ferric iron (Fe³⁺), Sheers, N. et al (Eur J Nutr. 2016; 55: 373–382)

Iron: Fact Sheet for Health Professionals, National Institues for Health, US Department of Health and Human Services