PURistin päiväkirja – osa 8: Oivalluksia kaamokseen – luonnon syklisyys ja biologiset kellot

1.12.2019 | Maria Varon

Kun päivä lyhenee ja pimenee, kasvit varastoivat energian juuriin talveksi ja linnut muuttavat etelään. Olisi hienoa jos voisimme yhteisesti sopia, että tässä pimeyden ja kylmyyden täyttämässä pohjolassa myös me ihmiset voisimme toimia säästöliekillä ja ottaa rennommin tähän aikaan vuodesta. Toisaalta tarkoittaisiko se sitä, että keskellä kesää pitäisi ottaa kiinni talven rästit ja painaa töitä iltaan asti?

Olen erinäisten elämän ylä- ja alamäkien myötä vihdoin ymmärtänyt, että herkkyys ei ole rasite, vaan voimavara – superaisti. Silti kaamosväsymys ja luonnon rytmien armoilla eläminen tuntuu joskus epäreilulta. Mietin usein, että onko kaikista muista ihan OK vetää kasista-neljään rytmissä vuoden ympäri. Vitsailenkin tuttavilleni lokakuun harmauden alkaessa, että keväällä sitten herään taas eloon.

Mistä kaamosväsymys oikein johtuu?

Siitä, että olemme osa luontoa ja sisäämme on rakennettu biologinen kello tai oikeastaan useita kelloja, jotka säätelevät elimistön toimintoja fysiologisen vuorokausirytmin eli sirkadiaanisen rytmin mukaisesti. Aivojen hypotalamuksessa sijaitsee niin sanottu keskuskello, joka säätelee elimistön muita soluissa sijaitsevia kelloja. Keskuskellon toimintaan vaikuttavat esimerkiksi valo ja lämpötila.

Ei ihme, että kylmä ja pimeä saavat aikaan väsymystä, sillä ne antavat keholle signaalin valmistautua nukkumaan! Nykyään tuohon sisäiseen kelloomme toki vaikuttavat muutkin kuin pelkät luonnonvoimat. Esimerkiksi sininen valo, jota tietokoneen tai kännykän ruutu hohkaa, estää melatoniinin tuotantoa ja unen saaminen on vaikeampaa iltaisin. Siksi ennen nukkumaanmenoa ei kannata tuijottaa kännykkää. Myös stressi, aikaerorasitus, kesä- ja talviaika, vuorotyö, tupakointi, alkoholi, kofeiinipitoiset juomat, epäsäännöllinen ruokailurytmi ja eräät lääkkeet sekoittavat sisäisen kellomme.

Kun asiaa on tutkittu, on huomattu, että sirkadiaaniset kellot on koodattu DNA:han, joka tarkoittaa sitä, että geenit aktivoituvat tiettyinä aikoina ja säätelevät kehon eri toimintoja. Jokaisella elimellä on oma aktiivisuus- ja leporytminsä. Kun tämä rytmi rikkoutuu, voimme huonosti. Jos rytmi on pitkäaikaisesti epäsynkassa, voi siitä jopa seurata jonkin kroonisen sairauden puhkeaminen.

Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että jos haluamme syödä mahdollisimman terveellisesti, meidän tulisi ruuan laadun ja määrän lisäksi ajoittaa syömisemme sirkadiaanisen rytmin mukaan? Aamulla noin klo 6-8 välillä keho on valmis sulattamaan ravintoa, mutta iltaa kohti keho ei enää sulata hiilihydraatteja tehokkaasti, vaan aloittaa rasvanpolton. Päivän runsain ateria kannattaakin siis syödä lounaalla, eikä päivällisellä. Yöllä nimittäin käynnistyy kehon korjausprosessi, jolloin entsyymit pilkkovat kolesterolia ja eliminoivat toksiineja. Yön aikana tietyt geenit aktivoituvat ja solujemme DNA:ta korjaavat mekanismit toimivat täydellä teholla, jolloin kudokset ja solut uusiutuvat. Liian myöhäinen ateria ja vähäinen uni ovat omiaan sotkemaan tämän prosessin. Kunnukumme riittävästi ja paastoamme yön aikana 12-16 tuntia, niin kehon uusiutumisprosessi toimii.

Ravitsemuspuolella termi chrononutrition tarkoittaa juuri sitä, että huomioimme ravitsemuksessa myös biologisen rytmin ja yksilöllisen aineenvaihdunnan. Epäsäännöllinen ruokailurytmi nostaa veren glukoosi- ja insuliinitasoja ja alentaa leptiinitasoja, vaikuttaen myös unen laatuun ja kortisolin toimintaan. Jos rytmisi on ollut epäsäännöllinen tai kärsit siitä, että kaamos sekoittaa kellosi, voit yrittää korjata rytmiäsi menemällä ajoissa nukkumaan, käyttämällä kirkasvalolamppua ja viettämällä lyhyen valoisan ajan ulkona. Koita myös huomioida aterioiden rytmi ja keventäminen iltaa kohti.

Tutkimuksissa on huomattu, että voimme auttaa kehoamme toimimaan paremmin epäsuotuisissa olosuhteissa suosimalla yrttejä, hedelmiä ja kasviksia, joissa on runsaasti fenolisia yhdisteitä. Myös magnesiumilla on oma roolinsa solukellojen säätelyssä ja magnesiumin riittävä saanti voi lievittää kaamosväsymystä. Adaptogeeniset yrtit ovat omalla kohdallani olleet hyvä apu kaamoksesta selviytymiseen. Aloitin muun muassa shatavarin käytön taas pienen tauon jälkeen. Mainio apu kaamosväsymykseen voivat myös olla adaptogeeniset sienet.

Tutkimusten mukaan myös Suomen luonto pitää meistä huolta. Täällä pohjolassa nimittäin kasvit varastoivat itseensä eteläisiä sukulaisiaan enemmän fenolisia yhdisteitä. Eipä tuo kai ihme, sillä evoluutiomme on mikrobien välityksellä tapahtuvan geenienvaihdon kautta kytköksissä muihin lajeihin ja myös kasveihin. Tämä tarkoittaa mahdollisesti sitä, että vaikkapa kasvit ja sienet tuottavat juuri niitä yhdisteitä, joita ihminen kussakin evoluutionsa vaiheessa eniten tarvitsee.

Lähteet:
Chrononutrition and Polyphenols: Roles and Diseases
https://www.mdpi.com/2072-6643/11/11/2602/htm

Health lies in healthy circadian habits | Satchin Panda | TEDxBeaconStreet
https://www.youtube.com/watch?v=erBJuxVR7IE

Horizontal Gene Transfer Contributes to Plant Evolution: The Case of Agrobacterium T-DNAs https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5705623/