Postbiootit: mitä ne ovat ja miksi ne kiinnostavat?
12.3.2022 | PUR toimitus
Sitä mukaan kun ymmärrys kehomme luontaisen mikrobiston terveyttä ylläpitävistä vaikutuksista kasvaa, kehittyvät myös erilaiset käsitteet tämän tärkeän aiheen ympärillä.
Suoliston bakteeristo eli mikrobiomi koostuu sadoista, ellei tuhansista mikrobilajeista, jotka kanssaelävät suolistossa hiivojen ja virusten kanssa. Osa näistä mikrobilajeista tunnetaan probiootteina eli suoliston terveyteen suotuisasti vaikuttavina bakteereina. Tunneituimpia ja ravintolisinä yleisimmin käytettyjä ovat maitohappoa tuottavat Lactobaccillus-ryhmän bakteerit, joista myös suomenkielinen termi maitohappobakteerit, sekä bifidobakteerit.
Prebiootit puolestaan ovat suolistobakteereiden ravintoa, pääasiallisesti ruonsulatuksessa imeytymätöntä ravintokuitua.
Nyt maailman terveyspiireissä kohistaan uudesta bioottiperheen jäsenestä, postbiooteista.
Kuva: Mitch Blunt
Mitä ovat postbiootit ja miksi ne kiinnostavat?
Postbiootit ovat bakteerien aineenvaihduntatuotteita, toisin sanoen se mitä jää jäljelle kun probioottiset bakteerit fermentoivat prebiootteja. Tähän ryhmään kuuluu mm. vitamiineja kuten K-vitamiini ja B-vitamiinit, lyhytketjuisia rasvahappoja, peptidejä, entsyymejä, aminohappoja sekä erilaisia polysakkarideja.
Olemme pitkään tienneet, että suoliston bakteeristo ja aivot keskustelevat keskenään. Puuttuva palanen tässä yhtälössä on ollut se, miten tämä keskustelu toteutuu näinkin etäisten elimistön osien välillä. Tervetuloa postbiootit, joiden tehtävän voi ymmärtää kielenä tai koodina jonka välityksellä bakteerit ja aivot keskustelevat. Toki postbioottien rooli ei lopu tähän.
Postbiotteilla on havaittu olevan lukuisia terveyttä ylläpitäviä tehtäviä. Postbiootit on yhdistetty mm. niiden kykyyn tukea immuniteettia ja hillitä tulehdusta, suojella suolen pinnan eheyttä, tukea verensokerin säätelyä sekä hillitä allergioiden, ruoansulatusongelmien ja erilaisten elintapasairauksien syntyä. Katsotaankin että niiden terveyttä edistävät vaikutukset ovat sellaisia, joita aiemmin olemme lukeneet probioottien ansioksi. On lisäksi tärkeää ymmärtää, että postbiootit ovat osa suoliston luontaista ekosysteemia, ja probioottiset bakteerit, prebiootit ja postbiootit elävät synergisesti toisiaan vahvistaen.
Tässä muutama kohokohta erilaisista postbiooteista ja niiden tehtävistä:
- Lyhytketjuiset rasvahapot (mm. butyraatti, asetaatti ja propionaatti)
Lyhytketjuisista rasvahapoista erityisesti butyraatti toimii suolen limakalvolla sijaitsevien epiteelisolujen ravinnon lähteenä ja sen on osoitettu edistävän suolen pinnan eheyttä ja liman eritystä, hilliten tulehdusta. Lisäksi butyraatin ja muiden lyhytketjuisten rasvahappojen on osoitettu edistävän aivoterveyttä, josta kerromme lisää täällä. - Hermovälittäjäaineet
Suolistobakteerit vaikuttavat myös aivojen ja hermoston toimintaan suoli-aivoyhteyden kautta tuottamalla hermovälittäjäaineita kuten GABAa, serotoniinia, dopamiinia, katekoliamiinia ja asetyylikoliinia. Erityisesti lactobacillus-ryhmän bakteerien on osoitettu tuottavan runsaasti kyseisiä välittäjäaineita. - Peptidit
Bakteerien tuottamien peptidien kirjo on laaja, ja niillä on runsaasti erilaisia tehtäviä kehossa. Kiinnostusta herättää mm. antimikrobiset ja antiviraaliset peptidit, jotka toimivat taudinaiheuttajia vastaan. Tutkimuksia on käynnissä mm. siitä voisivatko antimikrobiset peptidit, bakteriosinit, tarjota ratkaisun lisääntyvään antibioottiresistenssiin. Muramyl dipeptidi-nimistä postibioottia puolestaan tutkitaan mahdollisena keinona diabeteksen ehkäisyyn, sillä sen on osoitettu parantavan insuliiniherkkyyttä. - Eksopolysakkaridit (EPS)
Erityisesti maitohappobakteerien tuottamat eksopolysakkaridit ovat niin ikään tutkijoiden kiinnostuksen kohteena. Maitohappobakteerien tuottamilla eksopolysakkarideilla on havaittu olevan mm. kolesterolia alentavia, antikarsinogeenisia, immuunisääteleviä ja antioksidanttisia vaikutuksia.
Kuinka voin parhaiten saada postbiootteja?
Postbioottitutkimus etenee tällä hetkellä kiihkeää tahtia, ja tulevaisuudessa markkinoille takuulla ilmestyy erilaisia postbiootteja ravintolisien muodossa. Näillä voi hyvinkin olla tärkeä rooli täsmällisinä terapeuttisina aseina tiettyjen terveyshaasteiden ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Kuten yllä mainitsimme, postbiootit esiintyvät luontaisessa suoliston ekosysteemissä symbioosissa prebioottien ja probioottisten bakteerien kanssa, joten kokonaisvaltainen tuki suolistolle, joka tukee mikrobiston monimuotoisuutta ja koko suoliston ekologiaa lienee tässäkin yhteydessä viisain lähestymistapa eristettyjen ratkaisujen sijaan.
Varmistat hyödyllisten postbioottien saannin, kun ruokit suolistomikrobiomiasi terveellisellä ja monipuolisella, kuitupitoisella ruoalla, ja vältät liiallista sokerin ja tyhjien ”höttöhiilihydraattien” syömistä, joilla on taipumusta lisätä huonolaatuisten bakteerien kasvua.
Voit myös lisätä hyödyllisten postbioottien määrää nauttimalla fermentoituja ruokia kuten kefiiriä, tempeh’ia, hapankaalia ja kimchiä.
Living Nutrtitionin fermentoidut ravintolisät, erityisesti fermentoitua idätettyä soijaa sisältävät Your Flora -tuotteet sisältävät tiivistetyn annoksen lukuisia terveydelle hyödyllisiä postbiootteja yhdessä synergisesti toimivien probioottien ja prebioottien kanssa.
Haluatko lukea lisää probiooteista, suoliston terveydestä tai fermentoinnista?
- Miksi fermentointi tekee ravintolisästä ylivertaisen?
- Fermentoidut ruoat ruokkivat aivoterveyttä
- Probiooteista symbiootteihin: näin tuet suolistoa kokonaisvaltaisesti
- Vatsa kuntoon – vinkit yleisimpien ruoansulatuskanavan vaivojen hoitoon
Lähteet:
The Role of Short-Chain Fatty Acids From Gut Microbiota in Gut-Brain Communication
Postbiotics and Their Potential Applications in Early Life Nutrition and Beyond
Postbiotics-parabiotics: the new horizons in microbial biotherapy and functional foods
TERVEYS
KAUNEUS
LIFESTYLE
Ale
