Varpu Tavi: Luonnolliset vaihdevuodet
11.4.2016 | PUR toimitus
Viime vuosikymmeninä naisen ikääntymisestä on pyritty tekemään sairaus, jonka vaatii lääkitystä ja kirurgiaa. Esimenopaussiin ja menopaussiin liittyvät oireet on luokiteltu säännöllistä lääkitystä vaativiksi vaivoiksi ilman, että edes on mietitty muita hoitotapoja.
Tiedotusvälineissä on keskusteltu kiihkeästi synteettisten hormonikorvaushoitojen puolesta ja vastaan – hyvin mustavalkoisista lähtöasetelmista käsin. Synteettisten hormonihoitojen puolustajat vetoavat naisen elämänlaadun paranemiseen, osteoporoosin ennaltaehkäisyyn ja sydänterveyteen; vastustajat toteavat, ettei elämän kokonaislaadussa tapahdu hormonihoitojen myötä parannusta, vaan joskus jopa huononemista, ja lisäksi hormonit pitkäaikaiskäytössä lisäävät rintasyöpäriskiä. Lisäksi vaihdevuosioireet yleensä palaavat sen jälkeen, kun korvaushoito on lopetettu.
Voidaan aiheellisesti todeta, että koululääketiede on osittain epäonnistunut vaihdevuosi-ikäisten naisten auttamisessa. Lääketiede on toki huimasti kehittynyt, mutta näin on tapahtunut lääketeollisuuden ehdoilla, ei ihmisen ja parannustyön ehdoilla.
Luonnollisen elämänvaiheen medikalisointi – Miksi vaihdevuodet medikalisoidaan?
Vaihdevuodet ovat täysin normaali naisen elämään kuuluva vaihe, aivan kuten murrosikä, raskaus ja imetys. Jokaisessa elämänvaiheessa on omat vaivansa ja harminsa. Tätä normaalia elämänvaihetta hoidetaan Suomessa kuin jotakin akuuttia kriisitilannetta. Kroonisia vaivoja hoidetaan lääkkeillä päämääränä oireiden lievittäminen, sen sijaan että yritettäisiin löytää syy oireisiin.
Naisen vaihdevuosioireilun katsotaan johtuvan vain ja ainoastaan estrogeenituotannon vähenemisestä. Kun tietyn ikäinen nainen menee lääkärille, hänelle tarjotaan lähes automaattisesti estrogeenikorvaushoitoa kokonaistilannetta sen tarkemmin kartoittamatta.
Naisen täysin luonnollinen elämänvaihe on medikalisoitu. Siitä on tehty lääkkeillä parannettava sairaus, ja elämäntapoihin ja ennaltaehkäisyyn liittyvät kysymykset on laiminlyöty.
Vaihdevuosihoidoissa käytetään tavallisesti synteettisiä hormoneja. Lääkärit arvioivat yleensä niiden hyödyn haittoja suuremmaksi. Minun näkemykseni on, että marssijärjestys on tässä asiassa väärä: hoito aloitetaan synteettisillä hormoneilla, vaikka niiden käyttö pitäisi olla vasta se toiseksi viimeinen vaihtoehto – ennen kohdun tai munasarjojen poistoa.
Tasapainoinen parannustaito huomioi myös kokemusperäisen tiedon
Jos joku, kuten minä, on uskaltanut korottaa äänensä vaihtoehtoisten hoitojen puolesta, hänet on leimattu joko luontaistuotepillereiden kaupustelijaksi tai uskomushoitojen levittäjäksi. Uskomushoito-nimitystä käytetään yleisesti vain Suomessa. Sillä leimataan kaikki, mikä poikkeaa virallisesta koululääketieteestä. Muualla maailmassa käytetään ilmaisua CAM (Complementary and Alternative Medicine eli täydentävä ja vaihtoehtoinen lääketiede). Esimerkiksi Saksassa koululääketiede ja vaihtoehtoinen lääketiede toimivat toisiaan täydentäen ja sulassa sovussa, yhteiskunnan hyväksyminä.
Amerikkalaistutkimuksen mukaan vaihtoehtoisia terapioita käyttävistä naisista 89–100% piti niitä jonkin verran tai hyvin tehoavina. Tutkijat totesivat, että vaihtoehtoisten terapioiden käyttö on yleistä, ja useimmiten naiset pitivät niitä hyödyllisinä.
Ikääntymisen mukanaan tuomista rappeutumisoireista vain noin 15 – 20 % johtuu perimästä. Loput 80 – 85 % ovat seurausta elämäntavoista ja -asenteesta. Vaihdevuosioireiden hoito kannattaa aloittaa elämäntapojen muutoksella, sitä seuraavat tietyt ravintolisät ja valintasi mukaan täydentävät hoidot tai luonnollisenkaltaiset hormonivalmisteet.
Tasapainoinen terveyskäsitys ja parannustaito ottavat huomioon paitsi tieteen myös tunteellisen ja kokemusperäisen tiedon. Nainen saattaa intuitiollaan, perimätietona tai sosiaalisena tietona löytää itselleen parhaan tavan hoitaa oireidensa syitä. Sitäkään ei pidä väheksyä!
Varpu Tavi
Tavin kuva ©Heidi Kemppainen