PURistin päiväkirja – osa 1: Miten minusta tuli PURisti

17.4.2019 | Maria Varon

Keskiviikko 17.4.2019

Miten minusta tuli PURisti

Kuinka sattuikaan, olen parhaillaan flunssassa, kuten myös nuorin poikani (5v.). Yöllä heräsin puoli kahden aikaan siihen, kun poikani huutaa hysteerisenä ja kurkku on turvonnut ja kipeä, yskä kuulostaa hylkeen haukkumiselta! Siinä unenpöpperössä yritin ensin antaa lapselle hieman mustakuminaöljyä mutta sitten onneksi tajusin, että tämähän on selvästi aconitum-tila – kuin suoraan oppikirjasta! Annoin hänelle yhden annoksen aconitum C30:stä ja poika rauhoittui. Saimme loppuyön nukuttua rauhassa.

Minulla on kolme lasta, joten tämänkaltaiset tilanteet ovat toistuneet elämässäni lukuisia kertoja. Pikkuhiljaa vuosien myötä alitajuntaani on tallentunut kasa informaatiota, jonka pohjalta pystyn usein hoitamaan akuutit tilanteet homeopatialla. Joskus toki tarvitaan myös homeopaatin apua. Kuten esimerkiksi viime kesän lopulla, kun nuorimmaiseni sai itikanpuremasta jänisruton! Siitäkin selvittiin ihme kyllä ilman antibiootteja.

En missään nimessä halua tyrkyttää homeopatiaa kaikille. Siitä on kuitenkin ollut itselleni suunnaton apu lasten kanssa. Ja lasten myötä homeopatia oikeastaan tulikin elämääni noin kymmenen vuotta sitten.

Vuosien varrella elämä on heitellyt sen verran, että tasapainossa pysyminen on ollut todella haasteellista. Olenkin käyttänyt kaikenlaisia tarjolla olevia hoitomuotoja apunani, mm. ayurvedaa, kiinalaista lääketiedettä, kalevalaista jäsenkorjausta, vyöhyketerapiaa, kukkatippoja, psykokinesiologiaa, suolahuonetta, biodynaamista osteopatiaa, kiropraktikon palveluita – nyt muutamia mainitakseni.

Ai niin ja toki söin lähes koko lapsuuteni ja nuoruuteni synteettisiä lääkkeitä, kunnes kehoni sietokyky alkoi noin parikymppisenä pikkuhiljaa loppua. Kun lääkäri ehdotti, että alkaisin syömään lääkkeitä lääkkeiden sivuvaikutuksiin, päätinkin kokeilla jotain muuta. Siitä alkoi matkani PURistiksi ja vuotta myöhemmin en ihme ja kumma enää tarvinnutkaan synteettisiä lääkkeitä. Tulimme akupunktiohoitajan kanssa siihen tulokseen, että pahat allergiat olivat saaneet alkunsa ensimmäisestä antibioottikuurista, jonka söin ollessani noin neljä vuotias. Aikajanat osuivat täydellisesti yhteen ja nyt, vuosia myöhemmin, on toki selvää, että antibiootti ja mahdollisesti myös saamani rokotteet vaikuttivat negatiivisesti mikrobiomiini, joka oli jo valmiiksi herkkä. Useita vuosia jatkunut allergialääkkeiden ja antibioottien käyttö on toki jättänyt jälkensä elimistööni. Siksi käytän ajoittain täydentäviä hoitoja, pyrin syömään suhteellisen terveellisesti sekä teen tietenkin kaikkeni, etteivät lapseni päätyisi samaan jamaan.

Saan kuulla tämäntyyppisiä tarinoita yhä useammin ja on tullut selväksi, etten ole ainut. Meitä PURisteja taitaa olla Suomi pullollaan – toiset ovat jo hyväksyneet ja myöntäneet tämän itselleen mutta toiset vielä empivät peläten leimautumista “foliohatuksi”. Uudet mikrobiologiset tutkimukset kuitenkin kertovat yhä enemmän siitä, miten kehomme toimii symbioosissa muun luonnon kanssa ja kuinka hienoviritteinen ja monitahoinen systeemi elimistömme lopulta on. Se tekee ennen pitkään mahdottomaksi kiistää sen tosiasian, että jos pidämme totena ainoastaan niitä asioita, joita tämänhetkiset instrumenttimme pystyvät fyysisesti mittaamaan, olemme vielä liian kaukana totuudesta.

On mielenkiintoista, että kun esimerkiksi vagushermon (kiertäjähermo, joka toimii linkkinä mm. aivojen ja suoliston välillä) toimintaa on tutkittu, on huomattu, että joogalla ja meditaatiolla voidaan vaikuttaa suoraan tähän hermoon ja sitä kautta suolistomikrobien toimintaan sekä aivoihin. Tästä herää epäilys, että ehkä ne intialaiset joogit tietävät jotain muutakin, mitä länsimaiset tiedemiehet eivät vielä hiffaa. Jospa ayurveda onkin syvemmän tutkimisen arvoista.

Olenko nyt flunssassa siksi, että kevät on vetkuttanut tuloaan ja pittan, vatan ja kaphan tasapainotus ravinnolla meni liian hankalaksi? Siitäkin huolimatta, että osasin tänä talvena tasapainoilla pittan ja vatan välillä jo paremmin kuin edellisenä talvena. Kevät on kuitenkin kapha-aikaa ayurvedisesti ja tuo oman twistinsä tämän pittanaisen arkeen.

Lisää tietoa ayurvedasta löydät esimerkiksi täältä http://www.surya.fi/ayurveda-kehotyypit/ tai vaikkapa täältä https://chopra.com/articles/what-is-a-dosha

Ja mikrobiomista ja mikrobien merkityksestä täältä https://antioksidantti.fi/ravitsemusterapia/mikrobiomien-ihmeellinen-maailma/