Viisi vinkkiä stressin purkamiseen

9.8.2017 | PUR toimitus

Tutkimusten mukaan jopa 25 prosenttia amerikkalaisista kokee olevansa huomattavasti stressaantuneita ja 50 prosenttia tuntee itsensä melko stressaantuneeksi.

Oxford-sanakirja määrittelee rentoutumisen mielentilaksi, jossa ihminen on vapautunut niin fyysisistä kuin henkisistä jännitteistä – mikä on helpommin sanottu kuin tehty. Onneksi nykyään on saatavilla runsaasti kokonaisvaltaisia ​​rentoutustekniikoita kännykkäsovelluksesta mindfulness-harjoituksiin, jotka voivat auttaa rentoutumaan ja purkamaan stressiä. Niiden lisäksi voit opetella vähentämään lomaltapaluun ahdistusta ja kiireen kesyttämistä näiden viiden yksinkertaisen vinkin avulla ihan kotioloissa.

1. Mieli sopusointuun kehon kanssa

Kun stressaannumme, vereen kertyy stressihormoneja, kuten adrenaliinia, noradrenaliinia ja kortisolia. Ne saavat sympaattisen hermoston kiihtymään, mikä nostaa sydämen lyöntitiheyttä, verenpainetta, sokerin (glukoosin) ja rasvan määrää veressä sekä vähentää kyynelnesteen ja syljen eritystä. Stressihormonien krooninen aktivaatio voi vahingoittaa ajan myötä terveyttä ja johtaa esimerkiksi painonnousuun, krooniseen väsymykseen ja masennukseen.

Rentoutuminen taas aktivoi parasympaattista hermostoa. Päinvastoin kuin stressireaktio, rentoutusreaktio ei tapahdu elimistössä automaattisesti, vaan sen aikaansaamiseksi vaaditaan huomion keskittäminen rentoutumiseen. Rentoutumisella on sekä välittömiä että pitkäaikaisia vaikutuksia. Välitön vaikutus tulee heti, kun kohdistamme ajatukset tiettyyn kohteeseen, kuten esimerkiksi hengitysrytmin rauhoittamiseen. Syvään hengittäminen parin minuutin ajan riittää laskemaan verenpainetta, sydämen lyöntitiheyttä ja stressihormonien määrää. Säännöllisten rentoutumisharjoitusten pitkäaikaisia vaikutuksia ovat muun muassa ahdistuneisuuden ja masentuneisuuden väheneminen sekä parempi kyky löytää selviytymiskeinoja stressitilanteissa. Journal of Alternative and Complementary Medicine -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että rentoutumis- ja hengitysharjoitukset sekä meditaatio laskivat merkittävästi kroonisesta korkeasta verenpaineesta kärsivien koehenkilöiden verenpainetta. Toisessa tutkimuksessa havaittiin, että kolmena päivänä 25 minuutin ajan tehdyt rentoutumisharjoitukset vähensivät stressihormonien määrää ja koehenkilöiden kokemaa stressiä.

2. Rentoutumisen mahdollistava ympäristö

Yleensä mieli toimii parhaiten sopusoinnussa kehon ja rauhoittavan ympäristönkanssa. Luo tai löydä ympäristö, jossa voit harjoitella läsnäoloa kaikilla aisteilla. Läsnäolon lisääminen luo rentoutta ja kun rentoudut, kykenet paremmin tulkitsemaan paremmin kehosi ja mielesi viestejä. Samalla tulet tietoisemmaksi siitä, milloin kehosi tarvitsee ravintoa, lepoa tai unta.

3. Stimuloi rauhoittumista tuoksuilla

Aisti luonnossa liikkuessasi ympäristön tuoksut tai hanki kotiisi rauhoittavia eteerisiä öljyjä, joita ovat esimerkiksi laventeli, ruusu ja bergamotti. Voit käyttää niitä diffuusorissa tai laimentaa esimerkiksi jojoba- tai viinirypäleensiemenöljyyn ja hieroja öljyä stressiä purkaviin akupisteisiin, jotka sijaitsevat muun muassa korvanlehdissä, kallon ja niskan rajakohdassa sekä hartioiden päällisosassa. Kun löydät kipeän kohdan, paina sitä noin 30-60 sekunnin ajan.

4. Minimoi melu korville ja silmille

Tutkimusten mukaan melu ei ole pelkästään viihtymistä vähentävä asia, vaan sen on todettu aiheuttavan myös terveyshaittoja. Melu aiheuttaa ja lisää stressiä, heikentää kuuloa, unenlaatua, keskittymiskykyä, immuunijärjestelmän toimintaa ja nostaa verenpainetta. Noin 40 prosenttia ihmisistä luokitellaan meluherkiksi ja he reagoivat meluhaittoihin vielä herkemmin.

Mikäli työskentelet avokonttorissa tai arkeesi kuuluu muuten pienempiä tai siirempia meluhaittoja, niin pyri löytämään vastapainoksi tiloja, jotka ovat hiljaisia tai joissa ei ole häiritseviä ääniä, mitkä yleensä ovat ihmisten tai koneiden aiheuttamia ääniä. Harva kokee luonnon äänet häiritseviksi, vaikka niiden desibelitaso esimerkiksi tuulisen meren rannalla tai kosken lähellä ylittäisikin avokonttorin tai lounasruokalan melutason. Auditiivisesti hiljaisiin paikkoihin liittyy myös yleensä myös visuaalisen melun minimaalisuus eli mainoskylttien, neonvalojen, liikenteen, ihmisvilinän ja muiden kaupunkikulttuurille tyypillisen taukoamattoman välkehdinnän vähyys tai puuttuminen kokonaan. Koska luonto tutkitusti rauhoittaa, harkitse työtilaan ja kotiisi huonekasveja, joilla on myös sisäilmaa puhdistava vaikutus. Säädä valaistus rentoutumista tukevaksi (loisteputkilamput pois päältä), sytytä kynttilöitä tai oleskele mahdollisuuksien mukaan luonnonvalossa.

5. Taito ottaa tauko

Aloita jostain yksinkertaisesta, mikä lisää rentoutumisen tunnetta, ota vähitellen mukaan uusia rentoutuskeinoja ja toista niitä, kunnes ne ovat luonteva osa arkeasi. Kokeile vaikka kännykkäsovellusta, netin ohjattua rentoutumisharjoitusta tai osallistu jooga-, mindfulness- tai mediatiotunnille. Tehokas tapa on myös mielen kohdistaminen hetkeksi omaan hengitykseen. Laske esimerkiksi mielessäsi ”yksi” hengittäessäsi sisään ja ”kaksi” hengittäessäsi ulos. Jatka laskemista yhdestä kymmeneen katkaisematta numerosarjaa tai muuttamatta hengitysrytmiä. Toista laskemista niin kauan, kuin se tuntuu hyvältä. Tai hengitä sisään laskien kahteen, pidätä hengitystä laskien yhteen ja hengitä ulos laskien neljään. Jos tämä tuntu liian nopealta, pidennä hengityksiä samassa suhteessa (hengitä sisään laskien 4-6, pidätä hengitystä laskien 2-3 ja hengitä ulos 6-8).

Muistuta itseäsi siitä, että kukaan ei saa käskemällä ketään rentoutumaan. Ei edes itseään. Rentoutuminen tapahtuu omalla painollaan silloin, kun osaamme hellittää hetkeksi otettamme itselle asettamistamme aikatauluista ja velvollisuuksista. Rentoutumisen, rauhoittumisen ja kiireettömyyden kokeminen edellyttää, että meillä on hetki omaa aikaa.

Lähde: https://www.mindbodygreen.com/articles/meditation-and-breath-work-for-relaxation