Ravinteista tärkein on R-vitamiini – Teemu Syrjälä

10.11.2017 | PUR toimitus

Marraskuun pimeydessä ja isänpäivän kynnyksellä on aika muistuttaa R-vitamiinin voimasta koko kehomme ravitsemisessa. R-vitamiini on löydetty jo aikojen alussa ja sen arvo on ymmärretty jokaisessa kulttuurissa, vaikkei sille ole annettu tieteellistä termiä. R-vitamiinia löytyy jokaisesta ruoka-aineesta, tosin hieman eri määrinä. Poiketen muista vitamiineista, voit itse vaikuttaa saamaasi R-vitamiinin määrään monin eri keinoin. Tämä ravinne on yksi puuttuva tekijä erilaisissa dieeteissä, painonhallintamenetelmissä, monien oireiden poistamisessa tai kehon muokkaamisessa. Puutostila syntyy yllättävän helposti ja sen paikkaaminen voi kestää useita vuosia, pahimmillaan koko elämän ajan.

Ruokitaan rakkaudella itseä ja ympäristöä

R- eli Rakkaus-vitamiini on kaikkialla, mistä haluamme sitä löytää, kuten esimerkiksi ravinnosta. Monet suhtautuvat ravintoon ajattelemalla pelkästään miten oman kehon saa ravittua ruoalla. Haluan itse kääntää tämän ajattelutavan päälaelleen ja esittää kysymyksen, kuinka voisimme ruokkia nykyistä paremmin ympäröivää maailmaamme? Kuinka voimme antaa yhteisölle takaisin omaa osuuttamme? Kuinka voimme lisätä R-vitamiinin määrää ravinnossa ja ennen kaikkea maaperässä, josta meidän ruokamme tulee? Mitä enemmän huolehdimme maaperästä ja sen hyvinvoinnista, sitä enemmän itse hyödymme siitä R-vitamiinin muodossa. Myös ravinnon tuotantotapa vaikuttaa siihen, mitä syömämme ruoka sisältää tai ei sisällä. R-vitamiinia ei välttämättä löydy tehotuotetuista valmisteista. Lisäksi prosessointi ja kuljetustavat voivat joko lisätä tai vähentää R-vitamiinin määrää.

Jotta jokainen saisi ravinnosta riittävän määrän R-vitamiinia, on mielestäni tärkeää pysähtyä välillä tarkastelemaan omia ruokaan ja syömiseen liittyviä asenteitaan ja motiivejaan. Noudatammeko täydellistä ruokavaliota, mutta se aiheuttaa meille stressiä? Suhtaudumme joihinkin ruoka-aineisiin ehdottomuudella ja koemme ahdistavissa tilanteissa sympaattisen hermoston vaikutuksen, joka lisää entisestään stressiä? Vai pystymmekö suhtautumaan saamaamme ravintoon kiitollisena ja ajattelemaan sitä rakkauden vitalisoimana elementtinä? Pystymmekö mukautumaan ja olemaan joustavia omassa mielessämme, jolloin pystymme olemaan enemmän parasympaattisen hermoston puolella, joka rauhoittaa meitä elämään enemmän omassa rauhassa kehossamme?

Ruoka rakkauden korvikkeena

Ravinto ja rakkaus eivät ole hirveän kaukana toisistaan. Siksi esimerkiksi painonhallinnan yhteydessä puhutaan monesti tunnesyömisestä. Tunnesyömisellä voimme paikata, tukahduttaa tai tuottaa tiettyä nautintoa kehoomme. Jos emme koe saavamme rakkautta ympäristöstämme tai lähellämme olevilta ihmisiltä, voimme hakea sitä ravinnosta. Käyttäydymme silloin samojen mekanismien ohjaamina kuin pieni vauva, joka yhdistää ravinnon turvaan, rakkauteen ja huolenpitoon.

Voimme myös muuttaa ajatuksemme siitä, mikä sisältää rakkautta ja huolenpitoa. Mummon tuoma rakkauden osoitus yleensä on ollut lähes kaikissa perheissä makea sokeripommi. Yhdistämme tämän herkun läpi elämämme mummolta saamaamme rakkauteen. Tällainen makea alkaa liiallisesti kuitenkin syötynä kuluttaa voimavarojamme, potentiaaliamme ja energiaamme. Mitä jos mummo olisikin tuonut meille porkkanoita ja naurista rakkauden osoituksenaan? Olisiko mielleyhtymä ollut myös aikuisena erilainen? Olisiko ajatus rakkauden täyttämisestä ruoalla voinut vaihtua?

Läsnäolo voimistaa aisteja

R-vitamiini ruokkii kehoamme ja mieltämme. Sen vähyys ei tarkoita sitä, etteikö sitä olisi kaikkialla. Kyse on enemmänkin siitä, missä päätämme sitä nähdä. Pysähdymmekö, hengitämme ja annamme hetkelle, ihmisille ja ravinnolle arvostusta? Sitä arvostusta, joka rauhoittaa meidät ja saa olemaan enemmän läsnä. Maistamaan, haistamaan ja kokemaan voimakkaammin ja sitä kautta tuntemaan enemmän iloa ja rakkautta meneillään olevaa hetkeä kohtaan.

R-vitamiini on ihmeellinen asia, jota suosittelen sydämestäni lisäämään ruokavalioosi saman tien. On tavoitteesi mikä tahansa, se auttaa varmasti sinua löytämään suurempaa täyttymystä, kuin yksikään R-puutoksinen asia. Leivotaan siis rakkaudella kaikille isille ja papoille ja lisätään R-vitamiinia omien ja toisten lautasille isänpäivän jälkeenkin.

Teksti: Teemu Syrjälä, joka tunnetaan kirjoitustensa lisäksi luentojen, villivihannes- ja kokkikurssien vetäjänä ja tapahtumien järjestäjänä. Hän on myös kirjoittanut kirjan Elinvoimaisen miehen kirja – Matkakertomus nykymiehelle terveydestä, rakkaudesta ja seksuaalisuudesta.