Raskauden aikainen kilpirauhasen vajaatoiminta ja rauta-arvot – Annamari Seilola

31.10.2018 | Annamari Seilola

“Yhtenä aamuna en kuitenkaan enää yksinkertaisesti pysynyt pystyssä. Keitin itselleni aamukahvin, jota en kuitenkaan jaksanut juoda. Vajosin sohvalle ja vedin peiton korville. Viisi päivää myöhemmin minulta paljastui kilpirauhasen vajaatoiminta sekä suhteellisen vakava raudanpuuteanemia.”

Toivoton väsymys, hengenahdistus, kuristava tunne kurkussa, voimattomuus ja heikotus. Tämä kaikki kuvailee olotilaani viime joulun aikoihin. Olin seitsemännellä kuulla raskaana ja oloni oli ajoittain lähes sietämätön. Aluksi pistin väsymyksen ja hengitysvaikeudet raskauden piikkiin. Toisaalta tämä oli jo toinen raskauteni ja aavistin, että tämä kaikki ei välttämättä ole ihan normaalia.

Terveyskeskuksessa minulta otettiin hemoglobiini sekä verenpaine. Hoitaja totesi kerta toisensa jälkeen kaiken olevan hyvin. Olihan arvoni parempaakin paremmat. Ulkoisesti olin kuitenkin kalpea ja nuutuneen näköinen. Silmiäni ympäröi mustat rinkulat. Minua itketti koko ajan ja arki tuntui tuskaiselta. Lääkäri kysyi koenko itseni masentuneeksi. Ymmärrän hyvin miksi hän saattoi ajatella näin. En kuitenkaan tuntenut, että olisin masentenut sanan virallisessa merkityksessä. Tilanne toki ahdisti. Olisihan minun pitänyt jaksaa hoitaa työni sekä koti.

Yhtenä aamuna en kuitenkaan enää yksinkertaisesti pysynyt pystyssä. Keitin itselleni aamukahvin, jota en kuitenkaan jaksanut juoda. Vajosin sohvalle ja vedin peiton korville. Nukuin 11 tuntia tällä kertaa. Tämän jälkeen äitini ja puolisoni pakottivat minut naistenklinikalle, jossa todettiin vauvalla olevan kaikki hyvin. Tämän jälkeen pääsin lisätutkimuksiin Meilahden sairaalaan. Sydän, keuhkot ja aivot olivat kunnossa. Nämä sairaalassa vietetyt tunnit eivät kuitenkaan osoittautuneet turhiksi; ensimmäistä kertaa lääkäri kysyi onko minulta otettu kilpirauhas- ja-rauta-arvot. Viisi päivää myöhemmin minulta paljastui kilpirauhasen vajaatoiminta sekä suhteellisen vakava raudanpuuteanemia. Diagnoosi tuntui aluksi vaikealta käsittää, sillä söinhän suunnattoman terveellisesti ja monipuolisesti. Toisaalta samanaikaisesti koin diagnoosin kuitenkin helpotukseksi. Nyt tiesin, että asialle olisi jotain tehtävissä.

RASKAUDEN AIKAINEN KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTA

Äidin kilpirauhasen tuottamat hormonit ovat välttämättömät sikiön normaalille kehitykselle, etenkin ensimmäisen kolmanneksen ajan. Tämän jälkeen sikiön oma kilpirauhanen alkaa tuottamaan kilpirauhashormoneja. Kilpirauhasen koko muuttuu raskaudessa. Sen ja muiden kilpirauhasen toimintaan liittyvien elinten tuottamien hormonien taso saattaa myös heitellä estrogeeni ja hCG-hormonitasoista johtuen. Raskauden aikaista kilpirauhasen liikakasvua esiintyykin usein maissa, joissa kärsitään jodin puutteesta (American Thyroid Association, 2018).

Hoitamattomana kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi voi aiheuttaa anemiaa, myopatiaa, raskausmyrkytystä, matalaa syntymäpainoa sekä heikentynyttä palautumista synnytyksestä.

Mitkä sitten ovat kilpirauhasen vajaatoiminnan yleisimpiä oireita? Tässä varmasti iso osa ongelmaani sillä vajaatoiminnan oireet muistuttavat hyvin paljon raskauden ajan normaaleja oireita; väsymys, mielialan vaihtelut, ummetus, painonnousu sekä erilaiset säryt ja kivut. Myös raudan puute ja raudanpuuteanemia saattavat olla sidoksissa kilpirauhasen vajaatoimintaan. Tästä kohta lisää.

Hypotyreoosi raskausaikana on suhteellisen yleistä, mutta tästä puhutaan vähän. Tämä on sinänsä huolestuttava asia, sillä on todettu, että vähäinenkin vajaatoiminta saattaa aiheuttaa ongelmia sikiölle (WebMD, 1999).

JODI JA RASKAUS

Jodin riittävä saanti on ehdotonta raskauden aikana. Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee, että jokaisen raskaana olevan naisen tulisi saada 200 mcg jodia päivässä turvatakseen sikiön normaali kehitys. Jodin puute raskausaikana saattaa vaikuttaa epäsuotuisasti mm. sikiön älylliseen kehitykseen. Jotkut lääkärivät asettavat minimirajaksi 220 mcg odottaville äideille ja 290 mcg imetyksen aikana. WHO painottaakin, että raskaana olevan naisen ruokavalion tulisi sisältää riittävästi jodipitoista ravintoa. Jodia saadaan mm. merilevästä, merenantimista, kananmunista ja maitotuotteista. Surreyn ja Bristolin yliopiston tutkijoiden tekemän tutkimuksen mukaan suurimmalla osalla englantilaisia naisia esiintyy jodin puutosta (Lancet, 2013). FINRISKi tutkimuksissa myös suomalaisten on todettu kärsivän jodin puutteesta.

Mistä muista syistä jodin riittävä saanti raskausaikana on niin tärkeää? Jodi tukee juuri nimenomaan kilpirauhasen normaalia toimintaa. Sitä tarvitaan T4 ja T3-hormonien tuotantoon. Nämä hormonit puolestaan tukevat monia kehon normaaleja toimintoja sekä raskauden aikana että muulloinkin. Hoitamattomana huonosti toimivalla kilpirauhasella voi olla epäsuotuisia seuraamuksia niin vauvalle kuin äidillekin. Kilpirauhasen toiminnan lisäksi jodi tukee normaalia aivojen toimintaa, edesauttaa ihon hyvinvointia ja edistää vauvojen ja lasten normaalia kehitystä. Jodi edistää myös hermoston normaalia kehitystä ja toimintaa.

MISTÄ SAAMME JODIA?

Taataksesi riittävä jodin saanti tulisi sinun syödä kalaa vähintään kolme kertaa viikossa. Suosittelen vaihtelemaan kalalajeja vähentääksesi ympäristömyrkkyjen vaikutusta kehossa. Valitse luomukananmunia ja luomulaatuisia täysirasvaisia maitotuotteita. Mausta ruoka kelp-merilevällä tai ripottele sitä salaatin tai itämaisten ruokien joukkoon. Myös kuivatuissa luumuissa on mukavasti jodia. Nämä ovat myös mahtava apu ummetukseen raskauden aikana. Valkaistuun pöytäsuolaan lisätään jodia, mutta en pidä tätä hyvänä jodin lähteenä. Pöytäsuolalle parempia vaihtoehtoja ovat meri- ja ruususuola. Merisuolaa löydät nyt myös jodioituna.

Jodilisää suositellaan raskausaikana, vaikka esimerkiksi neuvolassa tästä ei puhuta. Jodin riittävä saanti olisi suotavaa myös jo raskautta suunnitteltaessa. Tukeehan se kilpirauhasen normaalia toimintaa ja sitä kautta raskautumisen mahdollisuutta osana muuta kokonaisuutta. Hyvä raskauden ajan monivitamiini sisältääkin myös jodia. Wild Nutritionin raskaudenajan monivitamiinissa jodi on hyvin imeyttyvässä ruokaperäisessä muodossa. Itse ihastuin juuri kyseiseen tuotteeseen raskausaikana sillä se sopi herkälle vatsalleni muita tuotteita paremmin. Myös Wild Nutritionin tuotteiden luonnollisuus on plussaa minulle. Monivitamiinin lisäksi voit ottaa myös jodilisää, etenkin jos syöt harvoin kalaa, muita merenantimia, kananmunia tai maitotuotteita. Wild Nutritionin Food Grown Iodine on valmistettu mineraalivahvistetusta hiivasta, erittäin korkelaatuinen ja turvallinen käytössä. Eli sille vahva suositus minulta.

FERRITIINI JA KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTA

Rautaa tarvitaan mm. solujen energia-aineenvaihdussa, DNA:n synteesissä, hemoglobiinin muodostuksessa sekä hapen kuljetuksessa soluille. Ferritiini on raudan varastoproteiini eli ferritiiniä mittaamalla pystytään selvittämään henkilön rautavarastojen taso.  Palatakseni vielä omaan tilanteeseeni lähes vuosi sitten minulla on aina ollut erinomainen hemoglobiini ja näin myös raskausaikana. Tästä syystä hoitaja ei varmasti nähnyt syytä huoleen. Hemoglobiini ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Rautavarastoja käytetään nimenomaan hemoglobiinin muodostamiseen. Oma ferritiiniarvoni oli tuolloin 9. Viitearvo on 10-150 µg/l. Tosin moni asiaan perehtynyt pitää kolmeakymmentä ehdottomana alarajana ja yli kahdeksaakymmentä suotavana.

Matalat rautavarastot saattavat aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoimintaa ja toisaalta oireet muistuttavat myös hyvin paljon toisiaan. Näin myös minun tilanteessani. Saattakin olla vaikeaa tulkita kumpi on syy ja kumpi seuraus. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että matalat ferritiinitasot ovat yhteydessä kilpirauhasen vajaatoimintaan sekä vaikuttavat epäsuotuisasti T3 ja T4-hormonitasoihin. Matalat rauta-arvot aiheuttavat myös pinnallista hengistystä tai tunnetta, että henkilön on vaikea hengittää. Tämä olikin yksi inhottavimmista oireista tilanteessaani. Neuvolassa minulle ehdotettiin, että tämä liittyy kasvavaan vatsaan ja täysin normaalia raskauden edetessä loppumetreille. Itse en pitänyt kyseistä oiretta kuitenkaan normaalina. Sen verran hankalalta hengitys tuntui asennossa kuin asennossa.

Englannissa ja Yhdysvalloissa on ehdotettu, että kilpirauhaskokeiden tulisi olla automaattisesti osa raskauden ajan tutkimuksia. Etenkin, jos henkilö on yli 30-35 vuotias, suvussa esiintyy kilpirauhasen vajaatoimintaa sekä oireet huomioon ottaen. Ymmärrän, että käytännössä tämä saattaisi olla haastavaa, mutta toivoisin lääkäreiltä lisää osaamista ja tietoa asian suhteen. Toivoisin myös potilaslähtöisempää lähestymistä, eli että potilasta kuunneltaisiin tarkemmin. Olen myös sitä mieltä, että ferritiinitasot olisi hyvä myös tarkistuttaa, jos tämän kirjoituksen osoittamia oireita esiintyy. Kaikki oireeni viestivät sekä kilpirauhasen vajaatoiminnasta että raudan puutteesta ja itse osasinkin näitä epäillä jo kauan ennen kuin joku muu ymmärsi kiinnitti oireisiini huomiota.  Sittemmin olen päässyt kilpirauhaslääkityksestä eroon ja rautatasojani pidän yllä Wild Nutritionin rautavalmisteella. Kyseinen tuote on ehdolla vuoden luontaistuotteeksi eikä syyttä. Valmiste on peräisin hiivasta, jonka avulla rauta metaboloidaan. Päinvastoin yleistä luuloa, tuote sopii myös hiivan liikakasvusta kärsiville sillä lopputuotteessa ei elävää hiivaa esiinny. Tuotteen ollessa peräisin ravinnosta, sen imeytyvyys on optimaalista. Toisin kuin monet rautavalmisteet aiheuttavat oireita vatsalaukussa ja suolistossa, Wild Nutrition Food-Grown Iron on hellävarainen vatsalle. Kyseinen rautavalmiste sisältää myös C-vitamiinia, molybdeenia ja B2-vitamiinia.

C-vitamiini edistääkin raudan imeytymistä. Muistathan myös syödä kasviksia runsaasti, 7-10 annosta vuorokaudessa, niiden tarjoamista muista terveyshyödyistä johtuen. C-vitamiini on vain yksi niistä. Kalsium puolestaan heikentää raudan imeytymistä eli rautalisä tulisi nauttia erillään maitotuotteista. Välissä tulisi olla vähintään kaksi tuntia.

Ravinnosta saamme rautaa mm. maksasta (hemirauta) sekä lehtivihreistä (non-hemirauta). Valitse aina luomua missä mahdollista. Nokkonen on erinomainen raudan lähde.

Raudan, niin kuin muidenkin ravintoaineiden imeytymiseen vaikuttaa suoliston kunto. Aihe on hyvin ajankohtainen ja tärkeä ja tämän kirjoituksen tarkoituksena on herätellä ajatuksia raudanpuutteesta ja sen yhteydestä kilpirauhasen toimintahäiriöhin sekä raskauden aikana että yleisesti.

TIIVISTETTYNÄ:

• Jos olet raskaana tai suunnittelet raskautta, pidä huolta kilpirauhasestasi sekä riittävästä raudan saannista
• Valitse laadukas raskauden aikaan suunniteltu monivitamiini, jodi sekä rautavalmiste
• Syö kasviksia monipuolisesti turvataksesi C-vitamiinin saanti
• Pidä huoli suoliston kunnosta
• Osaa pyytää ferritiinikokeita sekä kilpirauhaskokeita jos odotat vauvaa, olet yli 30 vuotias, suvussasi esiintyy kilpirauhasen häiriöitä ja sinulla on siihen viittaavia oireita.

Raudan merkityksestä voit lukea lisää blogistamme klikkaamalla tästä.