Jarmo Hörkkö: Kroonisen borrelioosin hoito

Borrelioositapaukset ovat kasvaneet räjähdysmäisesti viime vuosina. Borrelioosin kantajia on n. 20% punkeista, mutta miksi joku sairastuu ja toinen ei ? Osalla ihmisistä luonnollinen immuuniteetti toimii  tehokkaasti ja infektio pysähtyy pistoskohtaan. Puolustuskyvyn säätelyyn liittyvät myös hormonit,  ravintotekijät ja puolustuskykyä kuormittavat altistukset, sairaudet ja toksiinit. Borreliabakteeria voivat levittää punkkien lisäksi myös muut hyönteiset ja linnut, lisäksi se voi tarttua verensiirrossa, sikiöön istukan kautta, rintamaidon välityksellä tai mahdollisesti jopa sukupuoliyhteydessä. Borrelia pystyy liikkumaan elimistössä ja tunkeutumaan mihin tahansa soluun mm. veressä, sydämessä, aivoissa, nivelissä ja keskushermostossa.

Diagnoosin ongelmat

Primaarivaihe jää tunnistamatta – punkin puremaa ei havaita ja vain osalle tulee ensioireita, joita ovat paikallinen leviävä ihon punoitus ja akuutin infektion oireet. Nykyiset vasta-ainetestit ovat positiivisia n. 50% testatuista ja myöhäisvaiheen oireet ovat liian monimuotoisia, jotta ne voitaisiin diagnosoida kohtuuajassa. Myöhäisvaiheen diagnostiikasta ei ole yksimielisyyttä ja oireisia hoidetaan muina sairauksina tai vain oireita hoidetaan. Potilailla on myös usein sekoittavia liitännäissairauksia ja oheisinfektioita.

IDSA (Infectious Disease Society of America)

– diagnoosin kriteerinä rengasmainen laajeneva ihottuma
– hoitona 2-3 viikon antibioottikuuri
– jos vasta-ainetesti negatiivinen, borrelioosia ei ole
– borrelioosi ei ole vaarallinen tai hengenvaarallinen sairaus
– käytössä myös Suomen käypähoitona

1. epäluotettavat testausmenetelmät ja -tulokset
2. vaihtelevat oireet, niiden vuorottelu ja vakavuuden tasot
3. epätyypillinen infektiosairaus
4. tartunnan ja puhkeamisen välinen vaihteleva ja pitkä aikaero
5. borreliabakteerin kyky piiloutua elimistöön pitkäksi aikaa, jopa vuosiksi
6. puutteellinen tiedottaminen sairaudesta
7. Borrelian kyky matkia yli 50 eri sairautta

Borreliabakteerin käyttäytyminen elimistössä

Borrelia tunkeutuu solun sisään sekä kiinnittyy soluihin ja soluvälitilan rakenteisiin tehokkaasti ja muodostaa biofilmirakenteita, joissa se voi lisääntyä ja suojautua elimistön puolustusjärjestelmiltä. Se omaa ainulaatuiset kyvyt siirtyä kudoksissa ja käyttää kemotaktisia ja muita keinoja kiertääkseen  puolustusjärjestelmän.

Tukihoitojen  ravintolisät

– 1,3-1,6-betaglukaani (Wellmune)
– serrapeptaasi / lumbrokinaasi
– antioksidantit:  Pycnogenol®, seleeni, N-asetyylikysteiini,
alfalipoiinihappo, C-vitamiini, Q10, glutationi
– B12-vitamiini
– D3-vitamiinitaseen korjaus
– L-arginiini
– Kurkumiini
– Artemisia annua (Kesämaruna)
– LDN (low dose naltrexone)
– Probiootit erityisesti antibioottikuurien yhteydessä

Typpioksidi on myrkyllistä borreliabakteerille ja sen tuotannon lisäämiseksi elimistössä tarvitaan L-arginiinia.
Glukosamiinia ja kondroitiinia ei kuulu käyttää, koska ne ovat ravintoa borreliabakteerille.

Täydentävän hoidon kulku – tiivistelmä

1. Pitkäaikainen antibioottihoito
2. Borreliabakteeri pakotetaan esiin piilostaan rikkomalla biofilmi esim. serrapeptaasilla
3. Immuunipuolustus kohotetaan huippuunsa mm. betaglukaanilla ja muilla ravintolisillä
4. Antioksidanttipuolustus kohotetaan huippuunsa mm. Pycnogenolilla ja muilla antioksidanteilla
5. Lisätään typpioksidin tuotantoa elimistössä L-arginiinilla
6. Vältetään glukosamiinin ja kondroitiinin käyttöä
7. Käytetään probiootteja suojaamaan suolistoa antibioottihoidon aikana

Borrelioosin hoito -dilemma

– Käypä borrelioosin hoito on tehokas, jos tauti tunnistetaan ja hoidetaan nopeasti
– Kroonistuneen borrelioosin kieltäminen ja siihen sairastuneiden oireiden väheksyminen
viivästyttää tehokkaan hoidon käynnistymistä
– Oppiristiriidat estävät hoitavien lääkäreiden välisen hedelmällisen yhteistyön
– Viranomaisten kielteinen suhtautuminen estää täydentävien hoitojen käyttämisen