Maadoitu ayurvedan avulla myös talvella

29.1.2024 | Heli Jurvanen

Nostavatko talven tuiskut välillä kierroksia? Ayurvedan avulla maadoitat olosi sujuvasti!

Ayurvedan ydintä on kolme doshaa, jotka kaikki ovat yhteydessä myös vuodenaikoihin. Talvella dominoi vata-dosha. Se on ominaisuuksiltaan kylmä, kevyt ja liikkuvainen. Erityisesti pakkaset ja tuulinen sää laittavat vatan liikkeelle.

Kunnon pakkanen saa vatan lisääntymään niin hyvässä kuin pahassa. Kun otamme huomioon oikeat asiat, saamme nauttia vatan parhaista puolista – ilman, että joudumme kärsimään liiallisen vatan tuomista ongelmista. Käytännössä tämä tarkoittaa tietynlaista maadoittumista.

Kun vata lähtee liikkeelle, ajatukset lentävät ja luovuus kukkii. Oletko huomannut tämän aurinkoisena pakkaspäivänä? Tasapainoinen, elävöitynyt vata voi parhaimmillaan olla sinulle sellainen inspiraation innoittaja, että ei mitään rajaa.

Toisaalta saatat joskus innostua niin paljon, että vatasi menee epätasapainoon – varsinkin niinä kylminä päivinä, kun aktiivisuutesi jatkuu iltamyöhään tai et pidä taukoja päivän aikana. Tällöin vatan ylikuormitus voi viivästyttää nukahtamista illalla, ja jo päivän, parin päästä vaikutus onkin sitten keho-mieli-kokonaisuutesi kannalta negatiivinen. Tällöin on tarve maadoittua.

Jos ja kun päiväsi on ollut vatan inspiroima, on viimeistään illalla aika ottaa rauhallisemmin. Rauhallisemmin ottaminen ei tässä tapauksessa tarkoita välttämättä sitä, että katsot jänniä elokuvia tai tsekkaat uutisista, mitä ikävää maailmassa on tapahtunut, vaan ehkä sitä, että jätät ruutujen vilskeen ja melskeen kokonaan väliin. Syöt hyvin ja rauhassa, juot Vata-teetä, pidät itsesi lämpimänä ja nautit hyvällä omalla tunnolla ihan vaan sohvalla löhöilystä.

Ensimmäiset merkit vatan epätasapainosta ja maadoittumisen tarpeesta mielessä ovat mielen levottomuus ja vaikeus pysyä paikallaan. Kun epätasapaino syvenee, huomaat ehkä hukkaavasi ajatuksesi ennen niiden toteuttamista. Yleensä myös ajatukset muuttuvat huolestuneemmaksi ja negatiivisemmaksi, kun vata lisääntyy liikaa.

Kehon puolella vatan epätasapainon ensioireet voivat näkyä esim. ihon kuivumisena tai ruoansulatuksen ongelmina, kuten ummetuksena. Epätasapaino näkyy myös hermostossa ja tekee nukkumisestasi levottomampaa.

Ensiapua talven kylmän haastaman vatan maadoittamiseen

1. Vatan rauhoittamisen tärkeimmät sanat ovat säännöllisyys ja lepo. Rauhoittuminen ja lepo normalisoivat vataa ja antavat tilaa onnellisuudelle ja tasapainolle, samoin säännöllinen elämänrytmi.
2. Hiljaisuus on lepoa vatan hermostolle.
3. Lämpö: pukeudu lämpimästi, suojaa pää ja kaula erityisen hyvin.
4. Säännölliset ruoka-ajat edesauttavat rauhan ja tasapainon löytymistä. Vata-tyypin ravinnon tulisi olla ravitsevaa ja täysipainoista. Kylmällä säällä tulee syödä lämmintä ja tukevaa ruokaa. Nyt ei ole kylmien salaattien aika.
5. Riittävä juominen vähentää vatan kuivuutta. Juo lämmintä, esim. Vata-tee – mutta vältä kahvia.
6. Sauna ja kostea, pehmeä löyly ovat vanha suomalainen keino rentoutumiseen. Lämmin suihkukin rentouttaa vataa.
7. Öljyhieronta rauhoittaa myös kosketusaistin kautta.
8. Vata Balance yrttipuristeet, Tulsi ja Vata tee edistävät vatan tasapainoa.

Lopuksi vielä lyhyesti yleisiä kylmän kelin ohjeita

• Kun syöt ennen ulos menoa, ruoansulatusprosessi lämmittää kehoasi – ja palelet silloin vähemmän.
• Säännöllisesti ulkoileva ihminen tuntee vähemmän kylmyyttä, koska kylmyys aktivoi myös ruskean rasvan ja lisää sen määrää kehossa. Ruskea rasva vaikuttaa kylmäntuntemukseen enemmän siksi, että suurin osa siitä on kaulan alueella solisluiden yläpuolella.
• Kylmäreseptorit ovat sijoittuneet kehoon epätasaisesti. Niitä on runsaasti iholla mutta vain vähän kehon sisällä. Ihollakin reseptoreja on toisaalla enemmän, toisaalla vähemmän. Kaulan alueella kylmäreseptoreja on erityisen paljon, koska lähellä kaulan pintaa kulkee suuria valtimoita aivoihin. Keho haluaa varmistaa, että aivoihin kulkee riittävän lämmintä verta.
• Lämpöhukkaa voi ehkäistä pitämällä kaulan lämpimänä. Lämmin kokemus kaulalla vaikuttaa voimakkaasti aivojen kokonaiskuvaan kehon lämmöstä. Vastaavasti kuumana kesäpäivänä tukala pyörryttävä olo helpottuu märällä, viileällä kaulaliinalla.
• Pään suojaaminen on erittäin tärkeää, sillä sen kautta voi haihtua kovassa pakkasessa jopa 80 prosenttia kehon tuottamasta lämmöstä. Myös kehon ääreisosien, kuten sormien ja varpaiden, suojaamiseen kannattaa kiinnittää huomiota.
• Ihminen alkaa kokea toistuvan kylmyyden vähemmän epämiellyttävänä ja lakkaa kiinnittämästä siihen huomiota. Pian hän sietää voimakkaampaa kehon jäähtymistä ilman epämiellyttävää tunnetta. Pääosin sopeutuminen tapahtuu noin viikossa.
• Vanhempien ihmisten kannattaa ulkoilla ja huhkia lumitöitä kylmällä vain kohtuudella, varsinkin, jos kärsii sydänvaivoista. Kylmällä veri pakkautuu isoihin verisuoniin. Se teettää työtä sydämelle. Pulssi nousee ja sydän joutuu tekemään töitä normaalia enemmän.

“Lopuksi” -tekstin lähteitä: Työsuojelu.fi 15.1.2016, HS 27.1.1010, HS 14.12.2020 (molemmissa HS:n artikkeleissa asiantuntijana fysiologian emeritusprofessori Hannu Rintamäki)

Juttu pohjautuu artikkeliin, joka julkaistiin Samhitan blogissa 16.1.2021